Sairausajan palkka


Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän ei pysty työskentelemään sairauden tai tapaturman takia, eikä hän ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan. Työehtosopimuksissa on usein sovittu sairausajan palkanmaksusta.

Työehtosopimus määrää maksukauden

Maksukaudet ovat yleensä pitempiä kuin laki edellyttäisi ja kausien pituudet usein porrastettu työsuhteen keston mukaan. Kuntatyönantajalla oikeus täyteen sairausajan palkkaan muodostuu, kun palvelussuhde on kestänyt yli 60 päivää. Alle 60 päivää kestäneissä virka/työsuhteissa voi sairastuttuaan saada enintään 14 päivän palkan.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa palkallisen sairasloma-ajan pituus riippuu työsuhteen kestosta. Palkallisen sairasloman pituus on porrastettu työsuhteen pituuden mukaan 28–56 päivään. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijälle maksetaan yhdeksältä arkipäivältä puolet palkasta.

Kelan sairauspäiväraha

Kela maksaa sairasloma-ajalta sairaspäivärahaa yhdeksän arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Työnantaja perii sairaspäivärahan siltä ajalta, kun se maksaa palkkaa. Kun palkanmaksu päättyy, sairaspäiväraha maksetaan työntekijälle itselleen.

Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

Työntekijän on tavallisesti esitettävä työnantajalle lääkärintodistus sairauspoissaolostaan. Työehtosopimuksissa tai työpaikoilla voidaan sopia, että lääkärintodistusta ei tarvita lyhyeen sairauspoissaoloon tai todistukseksi riittää työterveyshoitajan todistus. Sairausloman myöntäminen ei automaattisesti tarkoita palkallista sairauslomaa, vaan joitakin sairauksia on luokiteltu palkallisen sairausloman ulkopuolelle.

Kun lapsi sairastaa

Kun perheessä asuu alle 10-vuotias tai vammainen lapsi, on vanhemmalla tai ns. etävanhemmalla tarvittaessa oikeus jäädä hoitamaan äkillisesti sairastunutta lasta. Tämä tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämiseksi, jos sairaus jatkuu pidempäänkin kuin kolme päivää. Tilapäinen hoitovapaa on KVTES:ssä palkallinen enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkallinen poissaoloaika on enintään kolme työpäivää sairastumisen alusta lukien.

Osasairausvapaa

Osasairausvapaalla oleva henkilö on työkyvytön, mutta hän selviytyy osasta työtehtävistään. Tämän arvion tulee perustua työolot tuntevan lääkärin arvioon. Työkyvyttömyydestä huolimatta henkilö voi selviytyä osasta työtehtävistään silloin, kun pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ei ole eikä kokoaikainen sairauspoissaolo ole välttämätöntä.

Osasairauspäiväraha

Osasairausvapaan ajalta Kela maksaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahajakson aikana henkilön työajan tulee vähentyä 40-60 % kokoaikaisesta työajasta. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä eikä toipumista. Työjärjestelyn tulee kestää 12-120 arkipäivää (vähintään 12 arkipäivää).

Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle, jos tämä maksaa osa-aikatyön ajalta työntekijälle kokoaikatyön mukaista täyttä palkkaa. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta muuta kuin täyttä palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työntekijälle.

Tarkemmat tiedot Kelan sivuilla: www.kela.fi/osasairauspaivaraha

Kun sairauspoissaolot liittyvät raskauteen

Kaikki terveydenhoitokäynnit tulisi pyrkiä sopimaan työajan ulkopuolelle. Jos työntekijä on raskaana, voi hän käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, jos niitä ei saa sovittua työajan ulkopuolelle. Käynneistä ilmoitetaan työnantajalle ajoissa, käynti ei saa aiheuttaa työlle haittaa ja käynti pitää tehdä joutuisasti. Lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan lääkärin tai muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tutkimukseen liittyvää laboratorio-, ultraääni- tms. käyntiä. Tällaiseen tutkimukseen ja matkoihin mennyttä työaikaa ei tarvitse korvata työnantajalle, koska raskaudesta ei saa aiheutua työntekijälle ansionmenetystä.

Lue lisää Talentian palkkaoppaasta

 

Jaa sivu