Talentian sote-tavoitteet

Talentian sote-tavoitteet

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskeva laki hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy 2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Hyvinvointialueet tuottavat jatkossa järjestämisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut pääosin julkisina palveluina ja yksityinen ja kolmas sektori täydentävät niitä.

Talentian mukaan hyvä henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön kuunteleminen sekä osallistaminen on tärkeää sote-uudistuksen ja muutoksen toteutuksessa. Henkilöstöön muutosvaiheessa kohdistuvan kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi tulee tehdä asianmukaiset riskikartoitukset ja huolehtia henkilöstön työssä jaksamisesta.

Henkilöstö tulee ottaa mukaan jo alkuvaiheessa uusien toimintojen suunnitteluun. Uudistuksen vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin on arvioitava osana muutosprosessia.

Talentian mukaan uusilla hyvinvointialueilla palkat on yhdenmukaistettava niin, että samasta työstä on maksettava palkka korkeimpien palkkojen mukaan.

Talentia vaatii, että palkkaharmonisoinnin kustannukset katetaan valtion rahoituksella, koska palkkakustannukset ovat osa hyvinvointialueen toimintamenoja.

Lisäksi Talentia edellyttää, että hyvinvointialueilla laaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä seurataan ja arvioidaan suunnitelmien toteutumista säännönmukaisesti.

>> Lue Talentian tiedote: Sote-uudistus on hyväksytty (23.6.2021)

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kansallinen kehittämisohjelma

Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskehittämisohjelmaa kehitetään monialaista sosiaalityötä. Sosiaalihuollon kehittämisohjelman mukaan sosiaalihuollon vaikuttavuutta on tutkittava ja seurattava jokaisella hyvinvointialueella. Lisäksi tarvitaan rakenteellista sosiaalityötä niin tiedon tuottamisessa kuin hyödyntämisessä. Tutkimus- ja kehittämistoimintakokeiluja tulee tehdä hyvinvointialueella toimivien korkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa yhteistyössä ja varmistaa kokeiluissa sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden mahdollisuus osallistua kokeiluihin sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen. Kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää hallitusohjelman mukaisen sosiaalihuollon pysyvän tutkimus- ja kehittämisrakenteen luomisessa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tärkeä tavoite on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Jotta tavoite toteutuu, sote-keskuksissa tulee työskennellä sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä eli sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, geronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia riittävä määrä hyvinvointialueen asukkaiden tarpeisiin nähden.

Työnjohto, palkkaus, resursointi, työnjako ja työhyvinvointi

Tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisen tueksi toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti sosiaalihuollon ammatilliseen johtamiseen, sosiaalialan työhyvinvoinnin parantamiseen, sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoon sekä asiakasmitoituksiin. Vuosien 2000-2012 tutkimustulokset osoittavat, että työ on kuormittavampaa kuin muissa ammattiryhmissä.

Talentian selvitys (2017) sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuudesta kertoo, että erityisen tärkeitä työpaikan valintaan ja pysyvyyteen liittyviä tekijöitä ovat palkkaus, koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä työolosuhteiden, kuten kohtuullisen työmäärän, hyvän työilmapiirin ja asiantuntevan johdon merkitys.

Sosiaalihuollon asiantuntevalla johtamisella vaikutetaan laajasti moneen tekijään: henkilöstön hyvinvointiin, toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen, palveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä työn organisointiin.

Sosiaalihuollon johtamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi tulee perustaa asiantuntijafoorumi.

Työntekijöiden saatavuus ja jatkuvan oppimisen varmistaminen

Sosionomit, geronomit, kuntoutuksen ohjaajat AMK ja YAMK

Työllistymisen näkökulmasta sosionomien (AMK) koulutusmääriä tulee työvoiman osittaisen ylitarjonnan alueilla tarkastella kriittisesti suhteuttamalla sosionomikoulutuksen aloituspaikat alueellisiin työvoimatarpeisiin. Geronomien (AMK) osaamista hyödynnetään työmarkkinoilla entistä laajemmin. Väestön ikääntymisen aiheuttamiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi on tarpeen laajentaa sekä geronomien (AMK) että ylempi (AMK) koulutustarjontaa. Myös kuntoutuksen ohjaajien (AMK) aloituspaikkojen lisäystarve tulee arvioida.

Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä voidaan hallitusti lisätä saatavuuden turvaamiseksi ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.

Sosiaalialalla tarvitaan johtamisen, päätöksenteon, rakenteellisen sosiaalityön sekä asiakastyön laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi jatkuvasti uutta osaamista ja tutkittua tietoa. Näitä tarvitaan myös toimivaan työnjakoon ja urakehitykseen. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki velvoittaa sekä työntekijän että työnantajan huolehtimaan ammattipätevyyden ylläpitämisestä ja osaamisesta asiakasturvallisuuden vuoksi. Sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt ovat koulutusmyönteisiä ja motivoituneita täydentämään osaamistaan. Työpaikoilla on johdettava ja arvioitava työntekijöiden erilaista osaamista ja sen kehittämistarpeita. Työnantajan on ohjattava työntekijänsä täydennys-, jatko-, lisä- ja erikoistumiskoulutuksiin. Lakisääteiset velvoitteet edellyttävät työnantajia varaamaan osaamisen kehittämiseen nykyistä suurempia määrärahoja koulutuskustannusten korvaamiseksi.

**

 

 

Jaa sivu