Usein kysyttyä varhaiskasvatuslaista

Kysymyksiä ja vastauksia varhaiskasvatuslaista

Varhaiskasvatuslaki on tullut voimaan 1.9.2018. Henkilöstörakennetta (37§) ja päiväkodin johtajaa (31§) koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2030. Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin varhaiskasvatuslaista.

Kelpoisuuksia koskevat kysymykset
Henkilöstörakennetta, -mitoitusta ja palvelun laatua koskevat kysymykset
Tehtävänkuvaa, palkkausta ja työaikaa koskevat kysymykset
Koulutusta ja uraa koskevat kysymykset

Kelpoisuuksia koskevat kysymykset

Olen suorittanut varhaiskasvatukseen suuntautuneen sosionomin tutkinnon. Työskentelen tällä hetkellä päiväkodissa lastentarhanopettajana. Säilyykö kelpoisuuteni opettajan tehtäviin?

Siirtymäsäännös turvaa sen, että sosionomi (AMK), jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus voi jatkaa tehtävässään lain voimaantulon (1.9.2018) jälkeen työuransa loppuun saakka.

Työskentelen erityisopettajana varhaiskasvatuksessa. Säilyykö kelpoisuuteni tehtävään?

Siirtymäsäännös (75 §) turvaa kelpoisuuden säilymisen myös lain voimaantulon jälkeen aiemmin erityisopettajan tehtävään kelpoisille henkilöille. Jos varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole siirtymäsäännöksen edellyttämää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta viimeistään 31.7.2023, ei hänellä ole hakukelpoisuutta erityisopetukseen valmistaviin opintoihin.

Työskentelen esiopetuksessa opettajana. Säilyykö kelpoisuuteni?

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuuksiin ei tule muutosta. Esiopettajan tehtävissä nyt toimivat säilyttävät kelpoisuutensa.

Olen koulutukseltani varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi. Miten voin hankkia kelpoisuuden esiopettajan tehtäviin?

Esiopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Esiopetusta on kelpoinen antamaan opettaja, joka on kelpoinen antamaan luokanopetusta. Jos ryhmässä ei ole perusopetusta saavia lapsia, esiopetukseen on kelpoinen varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin kelpoinen henkilö.
Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi ei voi täydentää tutkintoaan esiopetuksen opinnoilla, koska opintojen suorittamisaika rajattiin asetuksella 2004. Sen jälkeen suoritetut esiopetuksen opinnot eivät tuota kelpoisuutta.

Mitä tapahtuu steinerpäiväkodin henkilöstön kelpoisuuksille?

Varhaiskasvatuslaissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös steinerpäiväkoteihin. Varhaiskasvatuksen opettajaksi steinerpäiväkodissa on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot. Opintojen on laajuudeltaan vastattava vähintään niitä opintoja varhaiskasvatuksen opettajan (26§) kelpoisuuden antavia opintoja. Henkilö on kelpoinen toimimaan myös esiopetuksen opettajana.

Steinerpäiväkodissa toiminnasta vastaavaksi johtajaksi on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot ja jolla on varhaiskasvatuslain 31 §:n edellyttämä riittävä johtamistaito.

Siirtymäsäännöksen mukaan vanhan opetussuunnitelman mukaisia opintojen suorittanut tai niitä lain voimaantullessa opiskeleva ja 31.7.2022 mennessä valmistuva voi toimia steinerpäiväkodin varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä. Kelpoisuuden saavuttaminen edellyttää kuitenkin Opetushallituksen määräämien lisäopintojen suorittamista.

Milloin pitää viimeistään aloittaa opinnot ja valmistua, jos haluaa sosionomi (AMK) -koulutuksesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin?

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden saavat ne sosionomiopiskelijat, jotka 1.9.2018 – 31.7.2019 hyväksytään opiskelemaan lastentarhanopettajakelpoisuuden tuottamaa sosionomitutkintoa, ja heidän on valmistauduttava 31.7.2023 mennessä.

Työskentelen tällä hetkellä päiväkodin johtajana. Säilyykö kelpoisuuteni johtajan tehtäviin?

Päiväkodin johtajakelpoisuuden säilyttäminen edellyttää, että henkilö on johtajan tehtävässä lain voimaantullessa 1.9.2018 tai on viiden tätä edeltävän vuoden kuluessa ollut (jonkin aikaa: ajasta ei ole säädetty tarkemmin) ammatillisen tai hallinnollisen johtajan tehtävässä ja on tehtävään kelpoiseksi katsottu. Nämä henkilöt voivat jatkaa johtajan tehtävissä myös 1.1.2030 jälkeen työuransa loppuun.

Olen toiminut ennen lain voimaantuloa 1.9.2018 päiväkodin varajohtajana. Sovelletaanko minuun lain siirtymäsäännöstä, jonka mukaan olisin kelpoinen päiväkodin johtajan tehtävään?

Varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentin perusteluissa todetaan, että kelpoisuuden säilyttäminen edellyttää, että johtaja on lain voimaantullessa eli 1.9.2018 tai viisi vuotta tätä ennen ollut virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen ammatillisessa tai hallinnollisessa johtotehtävässä ja hänet on katsottu kyseiseen tehtävään kelpoiseksi. Poikkeuksia kelpoisuudesta ei ole myönnetty.

Lain ja sen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoitus on ollut, että laissa tarkoitetun johtajan
1) tulee olla valittu/nimitetty /määrätty sellaiseen tehtävään/virkaan/toimeen, jonka täyttäminen edellyttää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n 1 tai 3 momentissa säädettyä kelpoisuutta ja
2) valittaessa/nimitettäessä/määrättäessä henkilöä mainittuun johtajan tehtävään/toimeen/virkaan henkilön on katsottu täyttävän kaikki lain ammatilliselle tai hallinnolliselle johtajalla asettamat kelpoisuusvaatimukset.

Arvion siitä, onko kyseessä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tarkoittama johtajan tehtävä, on tehnyt kyseisen viran/toimen/tehtävän perustanut ja siihen henkilön valinnut varhaiskasvatuksen järjestäjä (kunt) tai yksityinen palveluntuottaja. Tästä tulisi olla olemassa asianmukainen kirjallinen dokumentaatio. Erilaisista organisaatiorakenteista johtuen tehtävän/toimen/viran nimikkeellä ei ole asiassa ensisijaisesti merkitystä. Muu nimike kuin johtaja/varhaiskasvatusjohtaja/päiväkodin johtaja saattaa kuitenkin tarkoittaa sitä, että ko. tehtävään ei ole kuulunut kaikkia niitä tehtäviä ja vastuita kuin johtajalla, eikä näin ollen myöskään vaadittavaa kelpoisuusuutta ei ole tai ei ole edes edellytetty.

Ohjaavana pääsääntönä ministeriö on todennut, että vastuuopettajilta tai päiväkodin varajohtajilta, jotka toimivat usein esimiehen sijaisena esimiehen estyneenä ollessa (esim. vuosilomat, lyhyet poissaolot) ei pääsääntöisesti ole edellytetty laissa tarkoitettua johtajan kelpoisuutta eikä heitä valitessa laissa säädettyä johtajan kelpoisuutta ole näin ollen selvitetty, joten tällaista tehtävää hoitaneet eivät sen vuoksi kuulu varhaiskasvatuslain 75 §:n 5 momentin soveltamisalaan.

Olen varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi (AMK). Voinko hakea päiväkodin johtajan tehtäviä?

Opettajakelpoisilla sosionomeilla (AMK) on oikeus tulla valituksi päiväkodin johtajan tehtävään lain voimaantulon 1.9.2018 jälkeen. Mutta jatkaakseen johtajan tehtävässä 1.1.2030 jälkeen, on hänen suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto ennen 2030.

Olen varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi (YAMK). Voinko hakea päiväkodin johtajan tehtäviä?

Opettajakelpoisella sosionomilla (YAMK) on oikeus tulla valituksi päiväkodin johtajan tehtävään lain voimaantulon 1.9.2018 jälkeen. Mutta jatkaakseen johtajan tehtävässä 1.1.2030 jälkeen, on hänen suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto ennen 2030.

Voinko hakea avoinna olevia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviä muista kunnista tai yksityisestä päiväkodista?

Siirtymäsäännökset turvaavat varhaiskasvatukseen suuntautuneiden sosionomien kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajien tehtäviin, joten rekrytointi-ilmoituksissa hakijoita ei voi rajata koulutustaustan perusteella.
Varhaiskasvatukseen tulee hankkia paras mahdollinen osaaminen. Se edellyttää, että hakijoiden ansioita arvioidaan kokonaisvaltaisesti.

Tutustu tästä >> Lisätietoja henkilöstöstä ja kelpoisuuksista varhaiskasvatuslaissa


Henkilöstörakennetta, -mitoitusta ja palvelun laatua koskevat kysymykset

Millainen on päiväkodin henkilöstörakenne tulevaisuudessa?

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
Tämä tarkoittaa, että vähintään yhdellä kolmesta olisi kandidaatin tutkinto, toisella joko kandidaatin tutkinto tai sosionomin tutkinto ja kolmannella vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.
Vuoteen 2030 asti henkilöstörakennetta koskeva vaatimus säilyy laissa nykyisen kaltaisena eli vähintään kolmanneksella on oltava kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään.

Mitä varhaiskasvatuslaki määrää päiväkodin henkilöstömitoituksesta?

Kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava lapsien määrään, ikään ja päivittäiseen aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöstöä (26§-28§). Henkilöstömitoituksesta säädetään tarkemmin asetuksella.
Jos päiväkodissa on yksi tai useampi tuen tarpeessa oleva lapsi, tämä on huomioitava esim. henkilöstön määrää lisäämällä, jos lapsella ei ole avustajaa.
Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä mitoituksen mukainen lapsimäärä.

Mitoitus kokopäiväisessa varhaiskasvatuksessa

Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on lain 26§-28§ edellyttämä kelpoisuus, enintään kahdeksaa kokoaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.

Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on lain 26§-28§ edellyttämä kelpoisuus, enintään neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden.

Mitoitus osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa

Päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on lain 26§-28§ edellyttämä kelpoisuus, enintään 13 viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden.

Missä tilanteissa päiväkodin henkilöstömitoituksesta voidaan poiketa?

Päiväkodin suhdeluvusta voidaan poiketa, kun lapsen keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähemmät kuin toimintapäivät.

Lapsia ei pidä sijoittaa ryhmään samalle paikalle, jos lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen samoina ajankohtina. Päiväkodeissa on oltava kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Ryhmiä ei voida muodostaa niin, että ryhmässä olisi enemmän kuin kolmea kasvattajaa vastaava lapsimäärä samanaikaisesti läsnä. Lapsia voi kuitenkin olla ”kirjoilla” enemmän kuin enimmäiskoon tai suhdeluvun mukaan säädetään. Ryhmäkokoa ja suhdelukuja koskevia säännöksiä sovelletaan myös vuorohoidossa sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta. Asetuksen tarkoittamat poikkeamiset suhdeluvusta ovat satunnaisia ja lyhytaikaisia sekä luonteeltaan tilapäisiä. Lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa perustuu ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen.

Käytännön tilanne voisi olla esimerkiksi se, että samaa paikkaa käyttävät lapset ovat satunnaisesti ja lyhytaikaisesti samanaikaisesti paikalla esimerkiksi vanhempien työvuoron yllättävän muuttumisen vuoksi. Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen asetuksen tarkoittamalla tavalla ei voi olla jatkuvaa eikä päivittäistä eikä se voi kestää koko toimintapäivän ajan, vaan sen tulee olla luonteeltaan lyhytaikaista ja satunnaista.

Poikkeaminen voi tapahtua tilanteessa, jossa lapsen osa-aikainen varhaiskasvatus laajenee vanhemman työn, opiskelun takia osa-aikaisesta kokoaikaiseen.

Henkilöstömitoitusta tulee noudattaa myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi sekä mahdollisten lomautusten aikana varautumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Saman päivän aikana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin tulee pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman pian.

Miten toimia, kun päiväkodin mitoituksesta poiketaan jatkuvasti tai päivittäin?

Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palvelun tuottajan järjestämän ja tuottaman varhaiskasvatuksen osalta aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kunnan on osaltaan valvottava alueellaan toimivaa hankkimaansa varhaiskasvatusta sekä palvelusetelitoimintaa. Sen lisäksi kunnan tulee valvoa alueellaan toimivia muita yksityisiä palveluntuottajia, vaikka ne eivät kuulukaan kunnan järjestämiin palveluihin.

Jos mitoituksesta poiketaan jatkuvasti tai päivittäin, keskustele asiasta esimiehesi/päiväkodin johtajan kanssa. Jos asiaa ei korjata, ota yhteyttä kunnan varhaiskasvatuksen johtajaan.

Varhaiskasvatuslain 54§:ssä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 23 ja 23 a §:ää vastaavasti muistutusmenettelystä ja kantelusta sekä kanteluasian siirtämisestä muistutuksena käsiteltäväksi.

Mille taholle asiakas voi valittaa, jos on tyytymätön palvelun laatuun?

Palvelun laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle.

Toimintayksiköllä on velvollisuus tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta ja tehdä sen käyttö mahdollisimman helpoksi. Tiedottamisen tarkoituksena on vahvistaa asiakkaiden tietoisuutta oikeudesta muistutuksen tekemiseen. Lisäksi tarkoitus on selkeyttää asiakkaille muistutusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuinka muistutus tehdään, kenelle se toimitetaan, kuinka muistutukseen vastataan, mitkä sen vaikutukset ovat ja kuinka toimintayksikkö hyödyntää muistutuksista saatua palautetta.

Tiedotuksen yhteydessä voidaan korostaa myös muistutuksen asemaa ensisijaisena keinona reagoida koettuihin epäkohtiin ja kertoa asiakkaille mahdollisuudesta kannella valvontaviranomaisille. Muistutuksen vaivattomuutta voidaan edistää esimerkiksi pitämällä toimintayksikössä ja sen internetsivuilla saatavilla muistutuksen tekemistä varten selkeitä yhteystietoja ja ohjeita tai muistutuksen tekemiseen tarkoitettuja erillisiä lomakkeita.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi kertoa palvelun laatuun tyytymättömälle vanhemmalle muistutusmenettelystä.

Voiko asiakas tehdä kantelun varhaiskasvatuksesta?

Asiakas voisi tehdä kantelun samoilla edellytyksillä kuin muistutuksen. Muistutus on kuitenkin tarkoitettu ensisijaiseksi keinoksi epäkohdista ilmoittamiseksi ja niiden korjaamiseksi.

Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun silloin, kun katsoo kantelun kohteena olevan organisaation tai henkilön menettelyn tai toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kantelun voi tehdä myös tehtävien laiminlyönnin perusteella.

Hallintolain nojalla kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä kantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä.

Aluehallintovirastot valvovat kuntien toimintaa. Kantelua varten viraston sivuilta löytyy tulostettava lomakepohja. Katso lisätietoja >> Kantelu

Kenelle henkilöstö voi valittaa työn kuormituksesta?

Päiväkodin mitoituksesta jatkuva poikkeaminen voi kuormittaa henkilöstöä. Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Jos tilanne kuormittaa henkilöstöä, on kuormitus otettava esille ensisijaisesti oman esimiehen kanssa ja yhdessä miettiä keinoja kuormituksen vähentämiseksi. Keskustelussa on hyvä olla mukana työpaikan työsuojeluvaltuutettu, joka voi tarvittaessa viedä asian työsuojelutoimikunnan käsiteltäväksi. Työnantajan tulee arvioida kuormituksen riskit ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi.

Jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, vaikka saa tiedon kuormittavasta tilanteesta, on asia vietävä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajien tietoon. Myös tällöin valvova viranomainen voi antaa ohjeita ja määräyksiä työnantajalle.

Miten palvelujen laatua valvotaan yksityisessä päiväkodissa?

Yksityisellä palveluntuottajalla on lakisääteinen velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma. Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua toimintayksiköiden päivittäisessä asiakastyössä. Toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti.

Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Sen tarkoituksena on kertoa lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua.

Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.

Miten toimia yksityisessä päiväkodissa, kun mitoituksesta poiketaan toistuvasti?

Toimintaohjeet on kirjattu työpaikan omavalvontasuunnitelmaan. Mikäli omavalvontasuunnitelma ei jostain syystä ole esillä, sitä on syytä kysyä omalta esimieheltä. Jos henkilöstömitoituksesta poiketaan toistuvasti ja sen vuoksi palvelut eivät vastaa tavoitteita, asiasta on ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle eli pääsääntöisesti omalle esimiehelle. On hyvä, jos asiasta ilmoitetaan työyhteisön kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä aina, kun se on mahdollista ilmoituksen luonne huomioiden.

Jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, tulee asia saattaa valvovan tahoon. Kunta valvoo omalla alueelleen toimivia yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Ellei kuntakaan puutu tilanteeseen, on asia seuraavaksi saatettava Aluehallintoviranomaisten tietoon.


Tehtävänkuvaa, palkkausta ja työaikaa koskevat kysymykset

Mikä on varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva ja vastuu?

Varhaiskasvatuslaissa ei säädetä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävästä. Lain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa näkyisi etenkin sosionomitutkinnon tuottama moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteuttaminen, perheiden palveluohjaus sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tehtäväkuvaus valmistellaan lain voimaantulon jälkeen.

Miten varhaiskasvatuksen sosionomin palkkaus määritellään?

Palkan vähimmäisehdot määräävät työ- ja virkaehtosopimukset: kunnallisessa päiväkodissa Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ja yksityisessä päiväkodissa Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Sopimusten mukaisia vähimmäispalkkoja ei voi alittaa.

Kunta-alalla työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin (TVA) perusteella: mitä vaativampi työ, sitä korkeampaa palkkaa siitä tulisi maksaa.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus sisältää palkkasopimuksen, jossa määritellään eri tehtävien palkkaluokkiin sijoittaminen.

Koska varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on uusi, eikä työ- ja virkaehtosopimuksissa sitä vielä ole, tarkkaa palkkauksen määrittämisperustetta ei voi vielä sanoa.

Talentia edellyttää varhaiskasvatuksen sosionomeille vähintään samaa palkkaa kuin varhaiskasvatuksen opettajille sekä yhtäläistä oikeutta suunnitteluaikaan (SAK-aika).

Onko varhaiskasvatuksen sosionomilla oikeutta suunnitteluaikaan?

Talentia edellyttää varhaiskasvatuksen sosionomeille yhtäläistä oikeutta suunnitteluaikaan (SAK-aika).

Työskentelen lastentarhanopettajana. Säilyykö oikeuteni VES -päiviin ja suunnitteluaikaan?

Uuden lain voimaantulo ei vaikuta voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuihin oikeuksiin.

Olen varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi ja työskentelen lastentarhanopettajana. Miten toimin, jos minulle maksetaan samassa työpaikassa pienempää palkkaa kuin yliopistosta valmistuneille lastentarhanopettajille?

Ota asia puheeksi esimiehesi ja työpaikkasi luottamusmiehen kanssa. Esimiehen tulee huolehtia siitä, ettei samaa työtä tekevien välillä ole perusteettomia palkkaeroja.

Palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä myös Talentian neuvontaan sähköistä yhteydenottolomaketta käyttäen tai soittamalla työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystykseen 09-3158 5540 (ma-ti ja to-pe 9-12.00).


Koulutusta ja uraa koskevat kysymykset

Mitä tarkoittaa sosionomi AMK- tai YAMK-tutkinnon täydentäminen?

Sosionomi, jolla on AMK- tai YAMK-tutkinto, mutta jolla ei ole tutkinnossa varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja, voi suorittaa em. opinnot tutkintoa täydentämällä. Lisätietoa tutkinnon täydentämismahdollisuuksista saa ammattikorkeakouluista.

Onko sosionomilla varhaiskasvatusalalla mahdollisuutta edetä urallaan?

Sosionomin tutkinnon suorittaneella tulee olla käytettävissään joustavia opintopolkuja sekä kasvatustieteen maisterin tutkinnon että varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuovan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi niin, että aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin perustamista. Foorumin tehtävä on muun muassa kehittää ja uudistaa koulutus- ja urapolkuja kaikkien ammattiryhmien edustajille varhaiskasvatuksessa.

Jaa sivu