Tasa-arvoa budjettiriiheen

Sote-uudistuksen odottaminen ja viivästyminen on lykännyt kuntien sosiaalipalveluiden uudistamista. Budjetin valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 216 118 000 euroa.  Tämä johtaa siihen, että kunnilla ei edelleenkään ole halua panostaa sosiaalipalveluihinsa tai kehittää toimintaa.

Kuntien valtionosuuden leikkaus näkyy myös sote-uudistuksen valmistelun aikana perustettujen maakunnan kokoisten sote-kuntayhtymien talouden kiristymisenä. Kuitenkin hallitusohjelma lupaa lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun edelleen lisärahoitusta.  Tosin lisärahoitus ei näy lastensuojelun arjessa, kuten Talentian ja Lastensuojelun keskusliiton tuore selvitys osoittaa, eikä hankkeilla (esim. Lape) saada pysyviä muutoksia aikaan.

Talentia vaatii budjettiriihessä määrärahavarausta lastensuojelun asiakastyön mitoituksen toteuttamiseen lakisääteisenä.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon tukemiseen esitetään kymmenen miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2019. Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja jatkettaisiin ja laajennettaisiin uudella viiden miljoonan euron määrärahalla. Kuntien erilaiset ratkaisut esimerkiksi subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajoittamisesta tai ryhmäkokojen muutoksista vaikuttavat jo nyt vanhempien halukkuuteen viedä lapsi varhaiskasvatukseen. Osallistumisaste vaihtelee alueellisesti lähes 20 prosenttia. Tätä tasa-arvo-ongelmaa ei kymmenen miljoonan euron määräraha paranna.

Talentia edellyttää, että kunnat vahvistavat varhaiskasvatuksen palveluohjausta.

Palveluohjausta tulee kohdentaa neuvolan ja sosiaalipalveluiden yhteistyönä varhaiskasvatuspalveluja tarvitseville perheille. Perhetyön vahvistaminen osana neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluita mahdollistaisi varhaisen puuttumisen ja palveluverkon vahvistamisen.

Sote-uudistuksen valmistelussa ja varhaiskasvatusuudistuksen toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota osaavan henkilöstön saatavuuteen.

KT:n kuntasektorin työvoimatilannetta koskeva selvityksessä (2017) suhteellisesti eniten työvoimavajetta oli lastensuojelussa työskentelevistä sosiaalityöntekijöistä (6,4 %), puheterapeuteista (5,8 %), johtavista sosiaalityöntekijöistä (5,3 %) ja lastentarhanopettajista (2,1 %). Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat, että tulevaisuudessa erityisesti sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista on pulaa.

Tutustu Talentian ratkaisuihin työvoimavajeen korjaamiseen sosiaalityössä ja työvoimatilanteesta varhaiskasvatuksessa.

 

 

 

 

Tero Ristimäki

Talentian puheenjohtaja