Lastensuojelukriisi tarvitsee tekoja
Lastensuojelu on ollut kriisissä jo vuosikymmeniä ja tilanne on varsin hyvin poliittisten päättäjien tiedossa. Ongelmia on yritetty ratkaista erilaisin työryhmin, ohjelmin ja selvityksin, mutta teot ovat jääneet puuttumaan.
Viimeksi tänä vuonna Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, THL, Lastensuojelun Keskusliitto ja Sosiaalityöntekijöiden seura allekirjoittivat lastensuojelun selvityshenkilön raporttiin (STM, 4/2019) yhteisen esityksen lastensuojelun asiakasmitoituksesta. Mitoitukseksi esitettiin enintään 25 lasta vastuusosiaalityöntekijää kohti, sillä se mahdollistaa työn laadullisten ja määrällisten tavoitteiden saavuttamisen työajan sisällä. Alan asiantuntijoilla ja työntekijöillä, sosiaalihuollon ammattihenkilöillä, on aito huoli lapsista, perheistä, mutta myös työntekijöistä itsestään.
Nyt asiakasmitoituksen säätäminen on viimein otettu hallitusohjelmaan siten, että vuonna 2022 tavoitteena on 35 ja myöhemmin 30 asiakasta vastuusosiaalityöntekijää kohden. Turvallista kasvua ja kehitystä vaarantavissa olosuhteissa elävän lapsen elämässä vuoteen 2022 on pitkä matka. Sen vuoksi olemme esittäneet, että rahat mitoitukseen tulee saada jo ensi vuoden budjettiin.
Pula ratkeaa palkalla ja työolosuhteilla
Pääsyynä lastensuojelukriisiin on esitetty sosiaalityöntekijäpulaa. Todellisuudessa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on noin 7200 rekisteröitynyttä sosiaalityöntekijää. Kuntasektorilla tarvitaan yhteensä noin 4700, joista lastensuojelussa eri arvioiden mukaan vain noin 1600-1700 sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöitä siis on, mutta he eivät hakeudu lastensuojeluun.
Talentian sosiaalityöntekijöiltä saaman palautteen perusteella liiallinen työkuorma, riittämättömät resurssit ja matala palkkataso, yhdistettynä suureen vastuuseen, työntävät korkeakoulutettua työvoimaa muille aloille ja tehtäviin.
Tutkimuksissa, jotka koskevat työhyvinvointia sosiaalityössä (Mänttäri-van der Kuip 2015; Janus 2/2019 Junnonen & Hämäläinen & co) on todettu, että alentuneet valmiudet harjoittaa eettisesti vastuullista työtä ovat yhteydessä työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Meillä on tuoretta tutkimusnäyttöä siitä, että sosiaalityöntekijöiden työ oli selkeästi kuormittavampaa kuin muiden kuin muiden vertailussa mukana olleiden ammattiryhmien työ, ja myös määräaikaisuus eli työntekijöiden vaihtuvuus on suurinta.
Mitoitus ja riittävät resurssit ovat keskeisin keino työolosuhteiden parantamiseksi. Myös palkkaus ja johtaminen on saatava kuntoon. Nyt on poliittisten päätösten ja niiden nopean toimeenpanon aika. Lapset eivät voi enää odottaa.
Tero Ristimäki
puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
