Johtamiseen kannattaa panostaa

Johtamiseen kannattaa panostaa

Poikkeuksellisen kevään ja kesäpäivystyksen jälkeen varhaiskasvatuksessa on palattu aloittamaan uutta toimintavuotta. Johdon tuen tarve korostui kevään aikana. Työntekijät kokivat olevansa yksin. Poikkeustilanne oli monella tavalla psykososiaalisesti kuormittava. Tilanteen kuormittavuutta lisäsivät mahdolliset edessä olevat lomautukset.

Jo Talentian vuoden 2019 jäsenkyselyssä (Taloustutkimus Oy) kävi ilmi, että läsnä olevaa johtamista kaivataan: keskusteluja haastavissa tilanteissa, tukea ja työhyvinvointiin panostamista. Varhaiskasvatuksen opettajat toivoivat johtajan jalkautumista ryhmään, jotta ymmärrys lisääntyisi haasteiden edessä.

Etenkin varhaiskasvatuksessa johtamiseen kannattaa panostaa. Työntekijöiden halukkuuteen jatkaa työssään vaikuttavat osaltaan esihenkilön hyvä johtamistapa ja toimivat vuorovaikutussuhteet työpaikalla. Henkilöstön vaihtuvuus on tuttua, ja myös alalta poishakeutumisesta on ollut esillä monenlaisia arvioita. Lisäksi useat tekijät haastavat työntekijöiden hyvinvointia tämän päivän työssä: työn vaatimukset kasvavat, henkilöstö vaihtuu tai resursseja supistetaan mm. sijaisjärjestelyitä tiukentamalla.

 

Merkityksellinen työ lisää motivaatiota

Kun työ koetaan merkitykselliseksi, se myös motivoi. Helsingin yliopiston Nauti työssäsi -pilottitutkimuksessa (2018) kävi ilmi, että päiväkotihenkilökunta kokee vahvaa työn imua. Henkilökunnan tärkeimmät energianlähteet ovat lapset ja hyvät suhteet työtovereihin. Päiväkodeissa työskentelee vahvasti työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa, ja tätä on tarpeen huolella vaalia.

Hyvä esihenkilö on läsnä arjen tilanteissa, antaa myönteistä ja rakentavaa palautetta. Hän puuttuu epäkohtiin, tekee päätöksiä oikeudenmukaisesti ja kohtelee alaisiaan reilusti. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa nykypäivän johtamista. Hyvä johtaminen ei ole rahasta kiinni, sillä kyse on osaamisesta ja ennen kaikkea aidosta halusta pyrkiä kohti hyvää ja kannustavaa työyhteisöä.

Vaikka työhyvinvointi onkin pitkälti yksilöllisesti koettu asia, siihen vaikuttavat myös yhteisölliset tekijät: työympäristön toimivuus ja hyvä vuorovaikutus. Kokemus yhteisöllisyydestä kannattelee työssä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on todennut, että työelämässä hyvinvoinnin edistäminen on myös potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista, vahvistamista ja hyödyntämistä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa toimintakulttuurin kehittäminen on vahvasti esillä. Perusteissa todetaan, että kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Johtajan tehtävä on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun.

Marjo Katajisto

Talentian erityisasiantuntija

Jaa sivu