Uutinen

Varallaolosta ja sen ehdoista pitää aina sopia etukäteen

Uuden KVTES:n mukaan työnantajan pitää varallaolosta sovittaessa kertoa työntekijälle kaikki varallaoloon liittyvät ehdot, kuten maksettavan korvauksen suuruus sekä missä ajassa työnteko on aloitettava.

Sopimusmuutos vahvistaa sitä, että varallaolosta pitää aina etukäteen sopia ja samalla tuoda esiin siihen liittyvät ehdot. Taustalla ovat uuden työaikalain velvoitteet.

– Muutos selventää varallaoloon liittyviä pelisääntöjä työpaikoilla. Kun varallaolosta sovitaan etukäteen huolellisesti, vähentää se jälkikäteisriitelyä, sanoo Talentian työmarkkinalakimies Tiina Kinnunen.

Jos varallaolosta on sovittu jo työsopimuksessa, pitää varallaolon ehdot käydä läpi työsopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon, miten paljon varallaolo rajoittaa työntekijän vapaa-aikaa.

Kinnunen kehottaa työpaikkoja luomaan selkeät periaatteet ja säännöt varallaololle. Tärkeää on korvauksen suuruuden sopimisen lisäksi käydä läpi, miten varallaolo suhteutuu vuorokausi- ja viikkolepoihin. On myös hyvä keskustella, miten korvaava vapaa annetaan tilanteessa, jossa vuorokausi- tai viikkolepo keskeytyy varallaolon aikana ilmenneen työtehtävän vuoksi.

– Mihin tahansa ei pidä suostua. Ole siis tarkkana, kun sovit varallaolosta. Kysy tarvittaessa apua luottamusmieheltä tai Talentiasta, jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, Kinnunen neuvoo.

Ota huomioon nämä asiat, kun sovit varallaolosta:

  • Varallaolosta ja sen ehdoista on aina sovittava etukäteen.
  • Varallaolosta on maksettava korvausta. Korvauksen suuruus vaihtelee työehtosopimuksittain. KVTES:n varallaolokorvaus on 20-30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai se annetaan vastaavana vapaa-aikana. Jos työntekijä tai viranhaltija on poikkeuksellisesti määrätty olemaan asunnossaan tavoitettavissa ja työhön kutsuttavissa, on vastaava korvaus 50 % korottamattomasta tuntipalkasta.
  • Korvauksen on oltava sitä suurempi, mitä sidonnaisempaa varallaolo on.
  • Varallaolosta lasketaan työajaksi vain työntekoon käytetty aika.
  • Viranhaltija ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä varallaolosta.
  • Varallaolo ei saa rajoittaa kohtuuttomasti työntekijän vapaa-aikaa.  Työaikalailla on tarkoitus suojata työntekijää kohtuuttomilta lopputuloksilta ja liialliseen varallaolon käyttöön voidaan puuttua työsuojelullisin toimin.
  • Varallaolo sekä vuorokausi- ja viikkolepo voivat kulua yhtä aikaa, sillä vain varallaolon aikana tehty työ lasketaan työajaksi.