Vammaispalveluiden sosiaalialan ammattilaiset: Yhdenvertaisuuden toteutuminen huolena

Vammaispalveluiden sosiaalialan ammattilaiset: Yhdenvertaisuuden toteutuminen huolena

Vammaispalveluiden parissa työtä tekevät sosiaalialan ammattilaiset haluavat laajempaa keskustelua vammaispalveluista nyt, kun vammaisten palveluita koskevaa lainsäädäntöä yhdistetään ja uudistetaan, uudistukselta vaaditaan säästöjä ja sote-uudistus muuttaa palveluiden tuottamista. Tämä selvisi Invalidiliiton ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian marraskuussa 2015 tekemästä kyselystä, johon vastasi 271 vammaisalan ammattilaista. Heistä noin kolmasosa oli sosiaalityöntekijöitä ja kaksi kolmasosaa sosionomeja, kehitysvammaistenohjaajia ja sosiaaliohjaajia.

Vammaispalvelut koskettavat laajaa ihmisjoukkoa. Arviolta joka kuudes suomalainen elää jonkinasteisen vamman tai toimintakyvyn rajoitteen kanssa. Vaikka vammaispalveluiden piirissä on vain alle viisi prosenttia väestöstä, koskettaa lainsäädäntö myös omaisia ja läheisiä. Paitsi että monelle vammaiselle palveluista riippuu mahdollisuus hyvään ja itsenäiseen elämään, on vammaispalveluilla myös yleinen yhteiskunnallinen ulottuvuus: miten yhteiskunta turvaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen, miten yhdenvertaisuus ja osallisuus turvataan.

Talouden ehdoilla

Sosiaalialan ammattilaiset pitävät valitettavana sitä, että talous ohjaa liian vahvasti vammaispalveluita koskevaa päätöksentekoa. Kyselyyn vastanneet kertovat, että työntekijöitä ohjataan tekemään kielteisiä päätöksiä taloudellisiin syihin vedoten. Näin siitä huolimatta, että lain kirjain ja henki pitävät asiakkaan tarvetta määräävänä seikkana palveluja järjestettäessä. Liian usein asiakas joutuu oikaisu-, valitus- ja kantelumenettelyin hankkimaan palvelunsa.

Vaikeavammaisuuteen perustuva subjektiivinen oikeus saada palveluita on toistaiseksi turvannut vaikeavammaisten henkilöiden palvelujen saamista.  Miten käy jatkossa, jos vaikeavammaisuuden käsite poistetaan? Ammattilaiset ovat huolissaan erityisesti kuntien ja valtion säästöpaineiden vuoksi.

Jotta vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuisivat ja he saisivat tarvitsemansa palvelut toivovat alan ammattilaiset, että vammaispalvelulakia selkiytetään ja ohjeistetaan sen toteuttamista. Vammaispalveluiden työprosessit, palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelman tekeminen, tulisi yhtenäistää ja ohjeistaa, jotta vammaiset ihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa keskenään asuinkunnasta riippumatta. Diagnoosikeskeisyydestä toivotaan päästävän toimintakyvyn arviointiin ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvaan päätöksentekoon.

Asiakkaiden osallisuus, asiakasraadit ja monipuolinen tiedottaminen vammaispalveluista lisäävät yhdenvertaisuutta, uskovat työntekijät.

Asiantuntemus päättäjien käyttöön

Kyselyyn vastanneet toivovat, että kunta- ja sote-päättäjät osaisivat hyödyntää vammaispalveluiden ammattilaisten kokoamaa tietoa ja asiantuntemusta. Rakenteellisen sosiaalityön ja vammaisten ihmisten elinolosuhteisiin vaikuttamisen tarve tunnistetaan ammattilaisten joukossa, mutta toimintatavat eivät vielä ole vakiintuneet.

Vammaispalveluiden työntekijät ovat sitoutuneita työskentelemään asiakkaan osallisuutta ja oikeuksia toteuttavalla tavalla. Heillä on osaamista ja kehittämishalua. Ammattieettiset ristiriidat, kova työpaine, ja työturvallisuusvajeet kuormittavat ja aiheuttavat stressiä.  Näissä asioissa työntekijät toivovat hyvää johtamista, parempaa työn organisointia ja työntekijöiden osaamisen pitämistä ajantasalla. Konkreettisina keinoina vastaajat kannattavat henkilöstömitoitusta ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Digitaalisuus ja tietojärjestelmät ovat mahdollisuuksia, joita toistaiseksi on huonosti käytetty.

Lisätietoja:

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen, Invalidiliitto ry, 040 8257 904 Erityisasiantuntija Jaana Manssila, Talentia ry, 09 3158 6025.

Lue lisää:

Jaa sivu