Talentia: Sosiaalihuollon rooli ja resurssit turvattava uudessa valmiuslaissa
Hallitus on antanut työryhmän laatiman mietinnön ehdotukseksi uudeksi valmiuslaiksi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää myönteisenä, että sosiaalihuolto on työryhmän ehdotuksessa huomioitu aiempaa selkeämmin osana poikkeusoloihin varautumista. Tämä vahvistaa sosiaalihuollon asemaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa.
Talentian mukaan lakiesityksessä poikkeusolojen määritelmä on kuitenkin liian väljä. Poikkeusolojen perusteella voidaan ottaa käyttöön merkittäviä toimivaltuuksia, jotka vaikuttavat ihmisten perusoikeuksiin sekä työntekijöiden asemaan.
– Poikkeusvaltuuksia pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa se on aidosti välttämätöntä. Nyt poikkeusolojen määrittely on muotoiltu varsin laajaksi ja osin tulkinnanvaraiseksi samaan aikaan, kun työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa keskeisistä työelämän suojista. Tämä lisää riskiä, että poikkeusoloihin tarkoitetut valtuudet alkaisivat käytännössä toimia osana normaalia kriisinhallintaa, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen sanoo.
Esityksessä jää lisäksi epäselväksi, tunnistetaanko sosiaalihuollon erityisen haavoittuvat asiakasryhmät ja välttämättömät palvelut riittävällä tarkkuudella. Sosiaalihuollon keskeisten palveluiden, kuten lastensuojelun sijaishuollon, vammaispalveluiden, ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalveluiden ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden, olosuhteita ei huomioida riittävän selkeästi osana poikkeusolokynnyksen arviointia. Talentian mukaan lakisääteisten, välttämättömien sosiaalipalvelujen merkitys tulee lisäksi kuvata esityksen perusteluissa täsmällisemmin.
Sosiaalialan ammattilaisilla on keskeinen rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä
Poikkeusoloissa sosiaalialan ammattilaiset turvaavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten, perheiden, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden arjen jatkuvuutta tilanteissa, joissa epävarmuus ja tuen tarve lisääntyvät.
–Toimiva sosiaalihuolto edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä terveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Vain koordinoidulla yhteistoiminnalla voidaan turvata ihmisten kokonaisvaltainen tuki ja avunsaanti kriisitilanteissa, Suominen sanoo.
Talentia korostaa, että sosiaalihuollon ammattilaisten osaaminen, eettinen harkinta ja riittävät työolosuhteet ovat kriittisiä koko järjestelmän toimintakyvylle. Mikäli henkilöstön oikeusturvaa ja resursseja ei turvata, heikentyy myös yhteiskunnan kyky vastata kriiseihin.
Poikkeusolosääntely voi heikentää kaikkein haavoittuvimpien asemaa
Lakiesityksessä ehdotetaan mahdollisuutta lykätä tai alentaa sosiaalietuuksia poikkeusoloissa. Talentian mukaan tämä voi heikentää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
– Etuuksien maksamisen lykkääminen tai alentaminen lisäisi asunnottomuutta ja kasvattaisi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarvetta. Samalla ruoka-avun tarve kasvaisi ja kiireellisen avun järjestäminen vaikeutuisi, Suominen sanoo.
Lakiesitys mahdollistaisi myös kiireettömien sosiaalipalvelujen keskeyttämisen poikkeusoloissa. Talentian mukaan tämä on ongelmallista, koska sosiaalihuoltolaissa ei ole määritelty, mitä kiireetön sosiaalipalvelu tarkoittaa.
– Epäselvä käsite voi johtaa siihen, että palveluja keskeytetään laajasti ilman selkeitä perusteita. Tämä voi vaarantaa monien haavoittuvien ryhmien palvelut sekä lisätä työntekijöiden vastuuta ilman selkeitä oikeudellisia reunaehtoja, kertoo Suominen.
Talentia painottaa, että sääntelyn on oltava tarkkarajaista ja turvattava erityisesti haavoittuvien ryhmien sekä matalan kynnyksen palvelujen saatavuus myös poikkeusoloissa.
Valmiuslaki ei toimi ilman sosiaalihuollon riittävää resursointia
Talentia kantaa vakavaa huolta sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kriisinkestävyydestä. Koronapandemia, sote-uudistus ja hyvinvointialueiden tiukka rahoitustilanne ovat kuormittaneet sosiaalialaa poikkeuksellisen voimakkaasti. Resurssipula ja henkilöstön kuormitus ovat olleet haaste jo normaalioloissa, mikä heikentää järjestelmän kykyä selviytyä uusista kriiseistä.
Poikkeusolojen sääntelyn onnistuminen edellyttää realistista arviota sosiaalihuollon kantokyvystä ja riittävää perusresursointia.
–Ilman sitä valmiuslaki ei voi turvata perusoikeuksien toteutumista kriisitilanteissa, Suominen sanoo.
Lisätietoja
