Talentia: Lastensuojelulain uudistus uhkaa jäädä torsoksi, ellei palveluihin varata kunnollista budjettia
Hallitus valmistelee lastensuojelulain uudistusta kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2025 annetaan esitys suljettujen kuntouttavien laitospalveluiden perustamisesta vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Toisessa vaiheessa, vuonna 2026, tavoitteena on selkiyttää ja uudistaa lain rakenne ja sisältö, jotta lastensuojelu olisi vaikuttavampaa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia tukee uudistuksen ensimmäisen vaiheen esitystä suljettujen laitospalvelujen perustamisesta, mutta varoittaa, että kokonaisuus on vaarassa vesittyä ilman riittävää rahoitusta.
– Vaikuttava ja turvallinen lasten suljettu laitospalvelu vaatii realistisen budjetin. Pelkästään vuosien 2026–2027 osalta kokonaisrahoituksen tulisi olla vähintään 10 miljoonaa euroa. Nykyinen 2,5 miljoonan euron perustamiskustannus vuodelle 2025 on aivan liian pieni – sillä voidaan auttaa vain murto-osaa lapsista, jotka palvelua kipeästi tarvitsevat, sanoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen.
Talentia painottaa, että jo uudistuksen ensimmäinen vaihe vaatii huolellista pohjatyötä ja henkilöstöresurssien oikeanlaista mitoitusta, jotta palvelut olisivat aidosti vaikuttavia. Esimerkiksi koulukotien yhteyteen suunniteltavissa suljetuissa yksiköissä on varmistettava riittävä ja osaava henkilöstö sekä toimiva moniammatillinen yhteistyö.
– Henkilöstön kelpoisuudelle ja osaamiselle on asetettava erityisen korkeat vaatimukset. YK:n lapsen oikeuksien komiteakin on suositellut Suomelle, että se varmistaa riittävät resurssit lastensuojelun toteuttamiseen, erityisesti ammattilaismäärän kasvattamisen ja osaamisen vahvistamisen kautta, Heikkinen sanoo.
Lisäksi on otettava huomioon, että uuden lain myötä sosiaalityöntekijän vastuulle tulee enemmän tehtäviä, kuten asiakkaan tilanteen jatkuvaa arviointia, suunnittelua, asiantuntijatiedon keruuta sekä tiiviimpää yhteydenpitoa lapsiin ja heidän vanhempiinsa.
– Tämä kasvattaa työmäärää, joten hyvinvointialueiden on huomioitava se asiakasmääriä suunniteltaessa – etenkin silloin, kun sosiaalityöntekijä työskentelee suljetuissa laitoksissa tai sijaishuollossa olevien asiakkaiden parissa, Heikkinen korostaa.
Läsnäolo ja luottamus vähentävät hatkoja
Lakiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädetään myös tavoista puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin, niin sanottuihin ”hatkoihin” ja tarkennetaan lastensuojelun ammattilaisten sekä viranomaisten rajoitustoimien edellytyksiä. Muun muassa karanneen lapsen hätäpaikannusta voisi jatkossa pyytää aikaisempaa matalammalla kynnyksellä.
Talentia pitää hyvänä, että rajoitustoimia täsmennetään, mutta korostaa, että henkilöstölle on tarjottava koulutusta tehtäviin. Esimerkiksi karanneen lapsen kiinniotto vaatii osaamista ja selkeitä toimintamalleja.
– Tutkimusten mukaan nuorten paikantamista ja palauttamista vaikeuttavat usein epäselvät vastuut ja resurssipula sosiaalityössä, lastensuojelulaitoksissa ja poliisissa. Näitä ongelmia ei ratkaista ilman selkeitä toimintamalleja, Heikkinen tähdentää.
Talentia muistuttaa lisäksi, että luvattomia poissaoloja voidaan ehkäistä vahvistamalla lasten ymmärrystä lastensuojelun tavoitteista.
– Kun lapsi alkaa luottaa sijaishuoltoon, myös poissaolot vähenevät. Tämä edellyttää läsnä olevia ja hyvinvoivia ammattilaisia, Heikkinen toteaa.
Hybridiyksiköt hyvä avaus, mutta puolen miljoonan kehittämisraha ei riitä
Hallitus aikoo perustaa myös niin sanottuja hybridiyksiköitä, joissa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrian osaaminen. Talentia pitää mallia kannatettavana, mutta huomauttaa, että kehittämiseen osoitettu puolen miljoonan euron määräraha vuodesta 2025 lukien on riittämätön.
– Uusi yhdistetty malli voi parhaimmillaan tehostaa lastensuojelun vaikuttavuutta ja pienentää kokonaiskustannuksia pidemmällä aikavälillä. Siksi on huolestuttavaa, ettei sen kehittämiseen panosteta enempää, Heikkinen sanoo.
Uudistuksen ytimessä on oltava lapsen etu
Talentia järjesti lastensuojelulain uudistuksesta keskustelutilaisuuden Eduskunnan kansalaisinfossa 12.6.2025. Tilaisuudessa kuultiin lastensuojelun keskeisiä asiantuntijoita ja kokemusääniä, kun puhumassa olivat muun muassa kokemusasiantuntija Sami Isoniemi, esittelijäneuvos Tapio Räty, kansanedustaja Helena Marttila ja tilaisuuden kunniavieras ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sekä Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Talentia alleviivasi, että lastensuojelulain uudistus ei saa jäädä pelkäksi lakitekniseksi tai hallinnolliseksi toimenpiteeksi.
– Lastensuojelun lainsäädäntö ei saa olla vain hallinnollinen uudistus. Se on myös viesti arvoista – siitä, miten me yhteiskuntana tuemme lapsia, nuoria ja perheitä, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio kommentoi.
Lisätietoa:
Jenni Karsio
Alpo Heikkinen
(Tiedotetta päivitetty 16.6.2025 klo 16.23: Lausunnon linkki korjattu.)
