Sosiaalityön päivä: Sosiaaliala kannattelee ihmisiä Ukrainan kriisissä meillä ja maailmalla

Sosiaalityön päivä: Sosiaaliala kannattelee ihmisiä Ukrainan kriisissä meillä ja maailmalla

Tänään 15.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Kymmenet tuhannet suomalaiset sosiaalialan ammattilaiset ja opiskelijat juhlistavat merkityksellistä työtään kollegojensa kanssa. Päivää varjostaa kuitenkin Ukrainan sota.

Kansainvälinen sosiaalityön päivä keskittyy tänä vuonna Ukrainan kriisiin. Sosiaalialan ammattilaiset auttavat sodan alta pakenevia ukrainalaisia siviilejä rajalla ja lähialueilla, kuten Romaniassa, Puolassa ja Slovakiassa.

– Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttaminen on juuri sosiaalialan työn ydintä. Ihmisarvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat lähtökohtia, joihin sosiaalialan ammattietiikka perustuu, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio painottaa.

Sosiaalipalvelujen peruspilareita ovat elämän edellytysten takaaminen ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Pakolaisapua ja tukea tarvitaan

Suomesta on hakenut turvapaikkaa yli 3000 pakolaista Ukrainasta. Sosiaalihuolto on mukana vastaanottokeskuksiin saapuvien pakolaisten vastaanottamisessa ja arjen järjestelyissä. Ukrainan pakolaisista vastaanottokeskuksiin on hakeutunut tähän mennessä joitain satoja henkilöitä. Loput ovat kotimajoituksessa.

– Humanitaarisessa kriisissä tarvitaan ihmisen kokonaisvaltaisen auttamisen ja muutostyön osaajia, eli juuri sosiaalialan korkeakoulutettuja, sosionomeja, sosiaalityöntekijöitä, geronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia. Heillä on keskeinen rooli, sillä he pystyvät auttamaan ihmisiä arjen tilanteissa organisoituneesti, Karsio toteaa.

Sodan aiheuttamaan kriisiin ei ole voinut varautua ennakolta. Suurin osa Ukrainasta pakenevista on naisia ja lapsia. Ukrainan sota on muuttanut rajusti heidän elämäänsä ja aiheuttanut kärsimystä ja traumatisoitumista.

– Tämä kriisi vaikuttaa vielä pitkään heidän elämäänsä. Lapset traumatisoituvat, ja monet tarvitsevat tukea vielä kauan, Karsio arvioi.

Sodalla pitkä varjo myös suomalaislasten elämään

Ukrainan sota on tehnyt näkyväksi sen, että elämäntilanne voi muuttua nopeasti ja pakolaiseksi voi joutua kuka tahansa. Tämä on horjuttanut rajusti myös suomalaisten turvallisuudentunnetta. Etenkin lapset ovat haavoittuvassa asemassa sotauutisten virrassa.

Turvattomuudentunteella voi olla kauaskantoiset vaikutukset nuoruuteen ja aikuisuuteen. Ne voivat lisätä mm. syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja häiriökäyttäytymistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan jo nyt on havaittavissa, että erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet ja raaistuneet. Osasyyksi tämänhetkiseen pahoinvointiin epäillään koronapandemiaa.

Myös muissa tutkimuksissa on havaittu koronan ja epävarmuuden vaikutukset nuoriin. Muun muassa lastensuojelun asiakkaiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet 63 prosenttia koronapandemian aikana.

– Lasten selviytymiseen vaikuttaa vanhempien ja perheen kyky tukea lasta. Vanhemmille tulee tarjota heidän tarvitsemaansa tukea ja apua, Karsio sanoo.

Konkreettisimmillaan tämä tarkoittaa, että vanhemmille tarjotaan neuvoja, miten puhua sodasta lapsen kanssa.

– Sosiaalialan ammattilaiset turvaavat väestön hyvinvointia. Ukrainan kriisi lisää nyt ja tulevaisuudessa tarvetta sosiaaliseen tukeen, Karsio summaa.

 

Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään kaikkialla maailmassa samaan aikaan 15.3.2022. Päivän idea on lähtöisin Suomesta. Meillä yli 1200 sosiaalialan korkeakoulutettujen työpaikalla juhlistetaan päivää Talentian tarjoamien kakkukahvien merkeissä. Osallistu kansainvälisen sosiaalityön päivän keskusteluun somessa #wswd2022.

Kansainvälinen sosiaalialan kattojärjestö ISFW järjestää 15.3. maksuttoman webinaarin, jossa sosiaalialan ammattilaiset kertovat kokemuksiaan Ukrainan rajalta humanitaarisen kriisin keskeltä. >> Ilmoittaudu webinaariin.

 

Jaa sivu