Sosiaalihuolto tarvitsee tutkimukseen ja kehittämiseen rakenteet ja rahoituksen
Sosiaalialan tutkimukseen ja jatkuvaan kehittämiseen on satsattava. Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen tutkimusta, joka tukee niin ammattilaisia työssään kuin asiakkaita arjessaan, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Talentia on antanut lausunnon valtioneuvoston asetusluonnoksesta, joka koskee hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisältöjä. Talentian mielestä asetusluonnos on hengeltään hyvä, koska se tukee sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden (TKKI) syntymistä. On kuitenkin ongelmallista, että ehdotettu sääntely ohjaa vain strategista suunnittelua, joten sillä ei konkreettisesti varmisteta sosiaalihuollon tarvitsemia yhtenäisiä valtakunnallisia TKKI-rakenteita.
– Asetusluonnos ei siten poista tarvetta säätää erikseen sosiaalihuollon TKKI-rakenteista ja rahoituksesta. Tämä sääntely on yhä välttämätön ja kiireellinen, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila painottaa.
Korkeakoulujen rooli selkiytettävä
Talentia tuo esiin, että asetusluonnoksessa jää epäselväksi korkeakoulujen rooli suhteessa yhteistyösopimuksiin, joita sääntely koskee.
– Niin yliopistot kuin ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä toimijoita sosiaalihuollossa tutkimus- ja kehittämistyössä. Siksi niiden osaaminen on välttämätöntä sitoa osaksi yhteistyöalueiden TKKI-toimintoja, Manssila toteaa.
Samassa yhteydessä pitää tarkemmin täsmentää sosiaalialan osaamiskeskusten roolia TKKI-rakenteissa.
Tutkimuksen ja käytännön työn yhteyttä vahvistettava
Talentia ehdottaa, että sosiaalihuoltoon luodaan niin sanottuja kaksoistehtäviä samoin kuin on terveydenhuollossa. Kaksoistehtävässä henkilöllä olisi työ sekä korkeakoulussa että kentällä.
– Niiden avulla voidaan vahvistaa yhteyttä asiakastyön sekä toisaalta tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja innovoinnin välillä, Manssila sanoo.
Lisäksi on tärkeää, että alueellista osaamista arvioidaan ja ennakoidaan yhdessä jatkuvan osaamisen kehittämisen kanssa sekä luodaan uusia työrooleja.
– Sosiaalihuollon laillistetuille ammattihenkilöille tarvitaan toimintayksiköissä kehittäjien ja tutkijoiden vakansseja, joissa henkilö voi yhdistää asiakastyön tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Tämä lisää osaamista niin yksilö- kuin organisaatiotasolla sekä edistää työtyytyväisyyttä ja siten sitoutumista, Manssila korostaa.
Näin myös henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranee, mikä on keskeistä sosiaalialan työvoimapulan torjumisessa.
Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimusrahoitus välttämätön
Talentiasta on keskeistä, että yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen valtionrahoitusta lisätään asteittain. Jo vuodelle 2023 kohdennettua viiden miljoonan euron rahoitusta tulee kasvattaa. Rahoitusrakenne voisi tukea myös monitieteellistä tutkimusyhteistyötä.