Sosiaaliasiavastaavien on oltava sosiaalialan korkeakoulutettuja
Sosiaaliasiavastaavaksi sopii parhaiten sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Hallitus on esittänyt säädettäväksi uuden lain potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista. Lailla säädettäisiin muun muassa tehtävistä, joista potilas- ja sosiaaliasiamiehet nykyisin vastaavat. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 2024 alusta.
– Kyseessä ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävä, mutta työssä vaaditaan sosiaalihuollon asiantuntemusta ja osaamista. Siksi jo asiakkaiden oikeusturvan vuoksi sosiaaliasiavastaaviksi on rekrytoitava sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Sosiaaliasiavastaavan tehtävään soveltuvaksi tutkinnoksi esitetään lähes nykyisiä sosiaaliasiamiehen kelpoisuuden tuottamia tutkintoja, joita ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai sosionomi ylempi AMK -tutkinnot. Oikeustieteen maisteri tai myös muusta kuin sosiaalityöstä valmistunut yhteiskuntatieteen maisteri voisi lisäksi soveltua tehtävään.
Sukupuolineutraalit nimikkeet käyttöön
Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät olisivat pitkälti samoja kuin nykyisillä potilas- ja sosiaaliasiamiehillä. Tehtävänä on muun muassa neuvoa potilaita tai asiakkaita, avustaa heitä muistutuksen teossa ja tiedottaa oikeuksista.
– Pidämme hyvänä ehdotuksena sitä, että toiminnalle nimetään vastuuhenkilö, joka muun muassa ohjaa, koordinoi ja kehittää toimintaa, Manssila sanoo.
Talentia on tyytyväinen siitä, että asiamies-nimikkeiden sijaan käyttöön otetaan sukupuolineutraalit nimikkeet sosiaaliasiavastaava ja potilasasiavastaava.
Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien määrä ja resurssit herättävät kuitenkin huolta:
– Potilas- ja sosiaaliasiavastaavia on oltava tarpeeksi, jotta potilaiden ja asiakkaiden palvelujen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Tämä on tärkeää myös työntekijöiden jaksamisen kannalta, Manssila sanoo.
Varhaiskasvatukseen tarvittaessa erillisratkaisu
Talentia uskoo, että laki vahvistaa potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia. Lain toivotaan lisäksi vahvistavan potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa ja asemaa.
Sen sijaan varhaiskasvatuksen asiakkaiden osalta tilanne näyttää heikommalta. Hallitus esittää, että sosiaaliasiavastaavien tehtäväkenttään kuuluisivat myös varhaiskasvatuspalvelut, kuten nykyisin sosiaaliasiamiehillä. Näin arvioitaisiin saavutettavan synergiaetuja ja toiminnan yhtenäisyyttä sekä riippumattomuutta.
– Huomautimme jo aiemmassa lausunnossamme, että varhaiskasvatukseen liittyvien asioiden hoitaminen ei sovellu kovin hyvin sosiaaliasiavastaaville. He kokevat sen itsekin vieraana. Valitettavasti lakiesitystä ei kuitenkaan muutettu toivomaamme suuntaan, Manssila sanoo.
– Lakiesityksestä puuttuu myös arvio siitä, miten taattaisiin se, että sosiaaliasiavastaavilla olisi vaadittavaa varhaiskasvatuksen tuntemusta. Tämä on oleellinen asia palvelun laadun kannalta.
Talentian mielestä lain voimaantulon jälkeen on seurattava, miten sosiaaliasiavastaavat ja toiminnan vastuuhenkilöt voivat hoitaa varhaiskasvatuksen tehtäviä. Jos niitä ei ole mahdollista hoitaa laissa tarkoitetulla tavalla, on varhaiskasvatukseen kehitettävä erillisratkaisu.