Tiedote

Sosiaalialan ammattilaiset: Kuntouttavan työtoiminnan tilalle tarvitaan heti uusi palvelu – muuten pitkäaikaistyöttömät jäävät tyhjän päälle

Ihmisiä jonottamassa toimiston käytävällä

Kuva: Adobe Stock

Pitkäaikaistyöttömille suunnattua kuntouttavaa työtoimintaa ei saa lakkauttaa ennen kuin sen tilalle on rakennettu toimiva korvaava palvelu. Ilman sitä pitkäaikaistyöttömät jäävät tyhjän päälle ilman apua, ja heidän asemansa heikkenee voimakkaasti.

Näin varoittavat sosiaalialan ammattilaiset Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tuoreessa jäsenkyselyssä.

– Suomessa lähestytään 90-luvun lamavuosien pitkäaikaistyöttömien määrää. Samaan aikaan kuntouttavaa työtoimintaa ajetaan alas ilman selkeitä korvaavia rakenteita, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa pitkään työttömänä olleen henkilön työ- ja toimintakykyä sekä tukea etenemistä kohti työtä, koulutusta tai muita palveluja.

Suomessa lähestytään 90-luvun lamavuosien pitkäaikaistyöttömien määrää. Samaan aikaan kuntouttavaa työtoimintaa ajetaan alas ilman selkeitä korvaavia rakenteita.

Hallitus haluaisi siirtää kuntouttavan työtoiminnan hyvinvointialueilta kunnille, mutta se ei ole mahdollista, sillä kunnat eivät järjestä sosiaalipalveluja. Tämä tarkoittaa, että kuntouttava työtoiminta päättyy nykymuodossaan vuonna 2027. Vielä ei ole tietoa siitä, tuleeko palvelun tilalle jotain muuta.

– Sosiaalialan ammattilaiset kantavat vakavaa huolta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista. Nyt on syntymässä tilanne, jossa työllisyyspalvelujen valikoimassa ei ole henkilölle sopivaa tukea, mutta hän ei saa myöskään sosiaalipalveluja. Kukaan ei arvioi tilannetta kokonaisuutena eikä ohjaa eteenpäin, jolloin avuntarpeet jäävät tunnistamatta. Ilman säännöllistä toimintaa, tukea ja ohjausta ihmisen arki voi romahtaa, Karsio sanoo.

Tämä lisää todennäköisesti passivoitumista, mielenterveysoireita, päihteiden käyttöä ja fyysisen toimintakyvyn laskua. Tilanne tulee kuormittamaan entistä enemmän terveydenhoitoa, jonka puoleen ihmiset kääntyvät, kun eivät saa apua muualta.

Ilman lakisääteistä palvelua riskinä alasajo säästösyistä

Kyselyn vastaajia huolestuttaa paitsi palvelun päättyminen myös se, millainen mahdollinen uusi palvelu olisi. Kuntouttava työtoiminta on ollut monille pitkäaikaistyöttömille ainoa palvelu, joka on tukenut tiellä kohti työllistymistä.

– Vastaajat pelkäävät, että jos kuntouttavaa työtoimintaa vastaava palvelu ei ole lakisääteinen, se ajetaan nopeasti alas säästösyistä, Karsio sanoo.

Työpaikkojen puute suurin este työllistymiselle

Talentian kyselyn mukaan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen suurin este on työpaikkojen puute. Toiseksi yleisimmin esteeksi mainittiin mielenterveys- tai päihdeongelma. Lisäksi vastaajat nostivat esiin kannustinloukot sekä osatyökykyisille sopivien työpaikkojen vähäisyyden.

Päihdekuntoutustyössä työskentelevät ammattilaiset tuovat esiin järjestelmän ristiriidan: päihdeongelmat estävät monia käyttämästä työllisyyspalveluja, mutta samaan aikaan henkilö on edelleen virallisesti työtön työnhakija.

– Tämä paradoksi herättää vastaajissa suurta ihmetystä ja turhautumista, Karsio kertoo.

Sosiaalialan ammattilaisten mukaan myöskään vammaisten henkilöiden oikeus palkkatyöhön ei toteudu. Lisäksi kehitysvammaisuuden painottaminen ainoana kriteerinä työllistymisen tukemiseksi sulkee ulkopuolelle monia henkilöitä, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai fyysisiä vammoja.

Uudistuksessa myös mahdollisuuksia – jos asiakas asetetaan keskiöön

Sosiaalialan ammattilaiset näkevät toisaalta kuntouttavan työtoiminnan päättymisessä mahdollisuuksia, mutta vain jos uudistus tehdään huolellisesti. Se vaatii asiakkaan asettamista keskiöön. Palveluista pitää tehdä nykyistä yksilöllisempiä, byrokratiaa on vähennettävä ja sosiaalista kuntoutusta vahvistettava.

– Yhteinen viesti on selkeä: asiakkaan äänen on kuuluttava paremmin työllistymistä edistävissä palveluissa. Tarvitaan enemmän kannustavuutta sanktioiden sijaan, monialaista yhteistyötä ja riittäviä resursseja, Karsio sanoo.

Ammattilaisten mukaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä tukevat parhaiten terveys- ja kuntoutuspalvelut sekä matalan kynnyksen reitit työelämään, kuten työkokeilut, palkkatuki sekä kannustinloukkojen ja karenssien purkaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työryhmä valmistelee kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuutta osana sosiaalihuollon palvelu-uudistusta. Työryhmän työ päättyy tammikuussa 2026.

Kyselyn taustatiedot

Talentia toteutti jäsenkyselyn sosiaalihuollon työllistymispalvelujen tulevaisuudesta 10.11.–24.11.2025. Kyselyyn vastasi 629 Talentian jäsentä, jotka työskentelevät hyvinvointialueilla. Vastaajista 76 prosenttia oli sosionomeja, 21 prosenttia sosiaalityöntekijöitä ja loput geronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia.

Lisätietoja:

Jenni Karsio

Puheenjohtaja
Yhteiskunta-, sopimus- ja järjestöpolitiikka, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansainväliset asiat
09 3158 6001, 044 541 5955