Näin perustelet palkankorotuksen

Tiedätkö, mistä palkka muodostuu, ja miten sitä voisi saada lisää?

Palkka muodostuu tunnetusti kahdesta osasta: tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy työn vaativuuden perusteella, henkilökohtainen palkanosa taas työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten työkokemuksen ja työhistorian, perusteella.

Työn vaativuus määritellään työehtosopimuksissa. Vaativuuden arvioinnissa puntaroidaan muun muassa millaista osaamista työ edellyttää, millaisia vaikutuksia tai seurauksia ja vastuukysymyksiä työstä voi koitua ja millainen työskentely-ympäristö työssä on. Suurempi vastuu tietää suurempaa palkkaa. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä saattaa viranhaltijana kantaa suurempaa vastuuta päätöstensä seurauksista kuin sosionomi.

Jos haluat lisää liksaa, sinun kannattaa pohtia muun muassa seuraavia seikkoja:

• Oletko opetellut uusien työvälineiden tai työtaitojen käyttöä viime aikoina?
• Onko työnkuvasi monipuolistunut, eli oletko alkanut tekemään uusia työtehtäviä?
• Onko vastuusi lisääntynyt työpaikalla, esimerkiksi uusien tehtävien tai ylennyksen myötä?
• Onko työsi määrä yksinkertaisesti lisääntynyt?
• Onko työsi vaativuus lisääntynyt, eli ovatko työtehtäväsi aiempaa hankalampia?
• Jos olet esihenkilö, onko tiimisi koko kasvanut ja esihenkilötehtäväsi kasvaneet siksi?

Tehtäväkuvan laajeneminen on erityisen hyvä peruste palkankorotuksille, sillä se tarkoittaa useimmiten vastuun ja työmäärän kasvua.

Työnantajan harkinnan varassa on kuitenkin se, minkä osuuden työkokemuksesta ja työhistoriasta katsotaan parantavan edellytyksiä toimia juuri nykyisissä tehtävissä. Esimerkiksi työkokemus levyseppähitsaajana ei välttämättä paranna työtulosta sosiaalityöntekijänä eikä se siten sovi palkankorotusperusteeksi sosiaalityöntekijän tehtävissä. Siksi työnantajalle on hyvä perustella tarkasti, miksi jostakin työkokemuksesta on hyötyä juuri nykyisissä työtehtävissä suoriutumisessa.

Henkilökohtaisen palkanosan korotusta voi perustella osaamisen, ammatinhallinnan tai hyvän työssä suoriutumisen perusteella. Esimerkiksi korkea työn laatu, hyvät työtulokset ja monipuolinen osaaminen ovat seikkoja, joilla henkilökohtaisen palkanosan korotusta voi perustella. Myös moniosaajuus, joustavuus, yhteistyökyky ja työilmapiiriä nostava vaikutus voivat olla syitä nostaa henkilökohtaista palkanosaa.

Voit muistella, onko sinua kehuttu huikeista onnistumisista työpaikalla tai kiitelty panoksestasi työilmapiirin piristäjänä. Jos näin on käynyt, se kannattaa kertoa esihenkilölle. Näytä samalla mahdolliset palkankorotusta puoltavat dokumentit kertomustesi tueksi. Dokumentit voivat toimia kirjallisena todistuksena esimerkiksi tehtäväkuvasi muutoksista, vastuusi kasvusta tai työmääräsi lisäyksestä.

Muista nämä kolme asiaa palkankorotuksista:

1. Jos haluat palkankorotuksen, sinun pitää esittää siihen perusteet. Ei riitä, että olet kiva tyyppi, vaikka siitäkin voi olla hyötyä.
2. Palkankorotusten perusteiden on oltava hyvät. Hyväksi perusteeksi ei riitä, että kotona on tulossa keittiöremontti ja tarvitset nopeasti lisää rahaa.
3. Palkankorotus tulee perustella esimerkiksi tehtävänkuvan laajenemisella, uusilla työtehtävillä, työmäärän kasvulla ja vastuun lisääntymisellä. Näistä asioista on oltava myös näyttöä. Ei riitä, että sinusta vain tuntuu siltä, että töitä on paljon ja työt stressaavat.