Lastensuojelun kriisiä ei ole vakavissaan yritettykään ratkaista

Lastensuojelun kriisiä ei ole vakavissaan yritettykään ratkaista

Helsingin Sanomat uutisoi 11.4. Vantaan lastensuojelun olevan edelleen kriisissä valtavan työmäärän ja työntekijöiden suuren vaihtuvuuden vuoksi. Vaikka kriisi on kestänyt vuosia, ei lastensuojelun sosiaalityön vakansseja ole lisätty helpottamaan työkuormaa, josta selvitystä odottavat sekä valvontaviranomainen että apulaisoikeusasiamies.

Vantaa on toki lisännyt resursseja lapsiperheiden ongelmia ehkäiseviin palveluihin sekä sosiaaliohjauksen vakansseja lastensuojeluun, mikä on hyvä suunta, mutta samalla akuutteja ongelmia ja korjaavaa työtä tekevän lastensuojelun sosiaalityön riittävä resursointi on unohtunut.
– Jos työntekijät joutuvat kantelemaan valvontaviranomaiselle työnantajastaan, pitäisi hälytysvalojen vilkkua tulipunaisena. Tarvitaan lisää lastensuojelun sosiaalityön vakansseja. Emme niele selityksiä siitä, ettei päteviä henkilöitä vakansseihin saada. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityön pätevyysvaatimukset ovat olleet samat vuodesta 2005 eli on ollut yli kymmenen vuotta hyvää aika laittaa henkilöstöasioita tältä osin kuntoon. Sinänsä hienot ratkaisut, kuten palkalliset graduntekolomat eivät korjaa sitä, että työmäärä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on edelleen kohtuuton, sanoo Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki.

Lastensuojelu on kriisiytynyt tai kriisiytymässä myös monella muulla paikkakunnalla samasta syystä. Henkilöstö uupuu raskaan työn ja kohtuuttoman työmäärän vuoksi ja vaihtaa työpaikkaa, pahimmillaan alaa kokonaan. Talentia suosittaa 30 asiakasta lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kohden, jotta lasten ja perheiden tapaamisille jää lain edellyttämällä tavalla riittävästi aikaa. Paikoin asiakasmäärä on kuitenkin jopa yli 100 työntekijää kohden. Kaupungit käyttävät työntekijöiden asiakasmäärän arvioinnissa virheellisesti ohjelukuna kuuden suurimman kaupungin keskimääräistä asiakasmäärää avohuollossa, joka on noin 60. Sekin yli Talentian suosituksen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ei ole myöskään yritetty vaikuttaa palkkauksella. Talentian tietoon ei ole tullut vielä yhtään tapausta, jossa työntekijöitä olisi houkuteltu vaativaan työhön selkeästi paremmalla palkkauksella, kuten toimitaan monien muiden tärkeiden ammattiryhmien kohdalla.

– Vantaa kehuu nostaneensa helmikuussa sosiaalityöntekijöidensä palkkoja, mikä tietenkin on hienoa ja oikeudenmukaista, mutta palkkausta korjattiin tosiasiallisesti vain tasolle, jolla ympäryskunnat jo ovat. Eli mistään rekrytointivaltista ei ole kyse.

Vaihtuvuudella vakavat inhimilliset seuraukset myös asiakkaille

Lastensuojelun asiakasperheiden ongelmat ovat usein yhä monimutkaisempia. Asiakassuhde ja toimiva yhteistyö perustuu luottamukseen, joka ei synny hetkessä. Tarvitaan pitkäjänteistä ja tiivistä yhteydenpitoa perheeseen. Työntekijöiden vaihtuvuus hidastaa huomattavasti perheen tilanteen korjaamista ja vaikuttaa vahingollisesti lapseen. Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen perusturvallisuus on usein muutenkin järkkynyt. Jos häntä auttava viranomainen vaihtuu usein, katkeaa lapselta jälleen yksi tärkeä ihmissuhde.

Talentia ei näe oikeutusta sellaiselle henkilöstöpolitiikalle, jonka seurauksena aiheutetaan kärsimystä jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa eläville lapsille, jotka eivät pysty itseään tai oikeuksiaan puolustamaan.

Lisätietoja: Tero Ristimäki, p. 040 583 2657

Jaa sivu