Laki sosiaalisesta luototuksesta etenee – Talentian ehdottama lisäys mukaan lakiesitykseen

Laki sosiaalisesta luototuksesta etenee – Talentian ehdottama lisäys mukaan lakiesitykseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui Talentian yhtenä kuudesta tahosta antamaan asiantuntijalausuntonsa hallituksen esitykseen sosiaalisen luototuksen lakimuutoksesta. Kuuleminen pidettiin 6.10.

– Hienoa, että pääsimme kertomaan sosiaalihuollon ja sosiaalialan laillistettujen ammattihenkilöiden näkökulman, kertoo valiokunnan kuulemistilaisuuteen osallistunut Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila.

Lakia sosiaalisesta luototuksesta ollaan muuttamassa, koska sosiaalinen luototus siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa.

– Talentian mielestä on hyvä esitys, että sosiaalinen luototus tulisi käyttöön valtakunnallisesti ja hyvinvointialueille lakisääteiseksi tehtäväksi. Tällä hetkellä sosiaalinen luototus on kunnille vapaaehtoista ja siksi kansalaiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa, Marttila sanoo.

Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jolla tuetaan perheiden itsenäistä elämää ja ehkäistään syrjäytymistä. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa rahoitusmarkkinoilta esimerkiksi pienten tulojen tai maksuhäiriöiden vuoksi.

Talentian ehdottama tarkennus vapaakuukausista ja maksuvapautuksesta nyt osa lakiesitystä

Talentia korosti aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että sosiaalisen luototuksen laissa on huomioitava, että hakijan hakemukseen vapaakuukausista ja maksuvapautuksesta tulee antaa muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

– Olemme tyytyväisiä, että ehdotus on nyt huomioitu. Hyvinvointialueen on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös vapaakuukauden ja maksuvapautuksen myöntämisestä tai hakemuksen hylkäämisestä, Marttila toteaa.

Talentian mielestä on myös hyvä, että lakimuutoksessa tuodaan selkeästi esiin sosiaalialan laillistettujen ammattihenkilöiden rooli sosiaalisen luototuksen prosessissa.

– Korostin valiokunnalle, että pienituloisuus ja krooninen niukkuus vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Usein taloudelliset haasteet ja sosiaaliset ongelmat kietoutuvat yhteen. Siksi on tärkeää, että sosiaalihuollon ammattilaiset ovat mukana prosessissa ja että asiakkaille tehdään sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi luototuksen hakemisen yhteydessä. Näin voi löytyä muita tuen tarpeita, joihin voidaan vastata sosiaalihuollon palveluilla, Marttila kertoo.

Sosiaalisen luototuksen perusteet yhteneviksi

Talentian mukaan lakiesityksessä on yhä muutamia tarkennusta vaativia kohtia.

– Esitimme huolemme, että tällä hetkellä laissa ei kerrota sosiaalisen luototuksen perusteita, eli kenelle myönnetään, mihin tarkoituksiin, millä korolla ja millä laina-ajalla. Hyvinvointialueet saavat itse päättää perusteet, jolloin kansalaiset eivät ole edelleenkään yhdenvertaisia, Marttila sanoo.

Talentia ehdottaa, että luototuksen myöntämisen perusteisiin tulee velvoittava lainsäädäntö ja valtakunnallinen toimeenpanon ohjaus. Lisäksi Talentia painottaa, että on tärkeää suunnata sosiaaliseen luototukseen riittävästi asiakastyön aika- ja henkilöstöresursseja sekä voimavaroja henkilöstön kouluttamiseen.

– Mikäli sosiaalisen luototuksen tehtävää hoitaa muu kuin sosiaalialan ammattihenkilö, korostimme, että hyvinvointialueen rakenteisiin tulee kehittää konsultaatiomahdollisuus, Marttila toteaa.

Seuraavaksi lakimuutosesitys lähtee valiokunnasta eduskuntakäsittelyyn. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2023. Sosiaalinen luototus on vielä alkuvuodesta 2023 hyvinvointialueille vapaaehtoinen.

Lue lisää:

>> Sosiaalinen luototus siirtyy hyvinvointialueille – lakiin tarvitaan täsmennyksiä

>> Talentian lausunto

Jaa sivu