Laatusuositusluonnos hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 – 2018

Laatusuositusluonnos hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017 – 2018

7.3.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö

Järjestelmäkeskeisyydestä kohti vahvempaa osallisuutta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä laatusuositusluonnoksesta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuosille 2017 – 2018.

Suositus on määritelty yhdeksi ohjauskeinoksi ikääntyneiden väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) annetun lain sekä hallituksen kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (2016 – 2018) ohella. I&O-kärkihankkeen on myös ajateltu osaltaan toimeenpanevan laatusuosituksen sisältöjä.

Suosituksessa esitetään viisi eri teema-aluetta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän iäkkäiden palvelujärjestelmän rakentamiseksi hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman tavoitteet huomioon ottaen. Talentia kommentoi niitä kutakin erikseen.

Suositus on kohdennettu ensisijaisesti kuntapäättäjille ja kuntien johdolle, mutta sen hyödyntäjiksi on määritelty mm. palvelujen tuottajat, ammattilaiset ja kolmas sektori. Suosituksen ensisijainen kohderyhmä heijastuu tekstin järjestelmäkeskeisessä sisällössä.

Järjestelmäkeskeisyyttä voidaan suosituksessa vähentää lujittamalla iäkkäiden henkilöiden osallisuutta ja toimijuutta niin suosituksen sisällöissä kuin seurantaindikaattoreissa sekä hyödyntämällä esimerkiksi hallituksen kärkihankkeen Palvelut asiakaslähtöisiksi kehittämistyön sisältöjä ja tuloksia.

Myös ammattilaisten asiantuntemukselle tulee suosituksessa ja seurantaindikaattoreissa määritellä vahvemmat sisällöt ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Henkilöstön osallisuuden vahvistaminen on välttämätöntä myös suosituksella tavoiteltavien julkisen talouden säästöjen näkökulmasta, mutta myös työhyvinvoinnin ja ammattieettisen toiminnan varmistamiseksi.

Esimerkkejä ja ohjausta mahdollisimman toimintakykyisen ikääntymisen turvaamiseen

Laatusuositusluonnoksessa mahdollisimman toimintakykyisen ikääntymisen turvaamiseksi esitetään kolme eri suositusta vanhuspalvelulain 12 §:n (hyvinvointia edistävät palvelut) sisältöä konkretisoimaan. Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävät suositukset ovat sinänsä kannatettavia, mutta iäkkäät henkilöt ja eri toimijatahot näyttäytyvät niissä toiminnan kohteina aktiivisen toimijuuden sijaan.

Perustellusti suosituksissa tuodaan esille, että riskiryhmille tarvitaan kohdennuttuja toimenpiteitä. Suositustekstiä tulee kuitenkin täydentää esimerkein tai muutoin ohjaten sitä, miten em. 12 §:ssä määriteltyjä palveluja tulisi riskiryhmille kohdentaa ja kehittää vaikuttavuus varmistaen.

Asiakas- ja palveluohjaus vaatii tutkinto- ja osaamisvaatimusten määrittelyä sekä säätelyn tarpeen arviointia

Asiakas- ja palveluohjaus on laatusuositusluonnoksessa keskeisessä roolissa siitä huolimatta, ettei siitä ole säännöksiä kuten suositusluonnoksessa todetaan. Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen on kuitenkin käynnissä osana I&O-kärkihanketta (keskitetty asiakas- ja palveluohjaus eli KAAPO Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa). Asiakas- ja palveluohjauksesta ei suositusluonnoksen mukaan ole valtakunnallista tietoa, vaan tietoperusta esimerkiksi kustannusvaikutusten arvioimiseksi on muotoutumassa.

Huolimatta asiakas- ja palveluohjaukselle ajatellusta keskeisestä matalan kynnyksen (neuvonta, ohjaus, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelmien laatiminen, palvelupäätösten tekeminen, asiakkaiden osallisuuden ja valintojen tukeminen, palvelukoordinaattorin nimeäminen asiakkaalle) roolista ei suositusluonnoksessa määritellä palveluohjaajien tutkinto- ja osaamisvaatimuksia. Tämä on ristiriidassa suositusluonnoksessa toisaalla esitettyjen osaavan henkilöstön laatuvaatimusten kanssa.

Asiakas- ja palveluohjaus näyttäytyy suositusluonnoksessa osin mekanistisena. Asiakas- ja palveluohjauksen sisällöt vaativat vuorovaikutuksen ja rakenteellisen vaikuttamisen varmistamiseksi kirjausta myös suhde- ja rakenteellisesta työstä.

Talentia korostaa, että asiakas- ja palveluohjauksen toteuttaminen edellyttää siihen valmiudet antavien tutkinto- ja osaamisvaatimusten määrittelyä, jotta ikääntyneiden asiakkaiden esimerkiksi moninaisiin yksilöllisiin sosiaalihuollon tarpeisiin vastataan asiakkaiden tarpeet, etu ja asiakasturvallisuus huomioon ottaen siten kuin sosiaalihuoltolaissa (mm. 1, 4 ja 36 §:t), sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (mm. 4 §) ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (mm. 1 ja 4 §:t) sekä vanhuspalvelulaissa (mm. 1 ja 7 §:t) säädetään.

Asiakas- ja palveluohjauksen sisällöiksi määritellyt elementit ovat keskeisiä sosiaalialan korkeakoulutetun henkilöstön tutkintovaatimuksissa. Osaamisen taso määräytyy tutkintojen EQF-viitekehyksen mukaisesti tasoille 6 ja 7 (laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 93/2017).  Tutkintojen tuottaman osaamisen laajuus ja syvyys pohjautuvat puolestaan korkeakoulujen opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja sisältöihin. Näin ollen työnjakoa asiakas- ja palveluohjausta tekevän henkilöstön kesken tulee kehittää myös eri tutkintojen tuottama osaamisen taso, laajuus ja syvyys huomioon ottaen, jotta varmistetaan asiakas- ja palveluohjauksen laatu.

Talentia katsoo, että myös asiakas- ja palveluohjauksesta säätämisen tarvetta tulee huolellisesti arvioida, koska suositusluonnoksella ollaan rakentamassa uutta keskeistä palvelumuotoa. Tällöin tulee määritellä ja arvioida muun muassa myös asiakas- ja palveluohjauksen hallinnointiin, johtamiseen, resursseihin ja prosesseihin sekä työn arviointiin ja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä osaamis- ja tutkintovaatimusten lisäksi.

Ammattieettinen toiminta, osallistuva, osaava ja riittävä henkilöstö laadun varmistajina  

Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä määritellään laatusuositusluonnoksessa kannatettavasti välttämättömäksi edellytykseksi turvallisen ja laadukkaan palvelun turvaamiseksi iäkkäille henkilöille.

Sekä sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin (2 luku 4 §) että terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (3 luku 15 §) sisältyy vaatimus ammattieettisten velvoitteiden noudattamisesta. Talentia esittää, että suositusta 1 (s. 14) täydennetään kirjauksella ammattieettisestä toiminnasta osana laadun ja turvallisuuden varmistamista. Lisäksi laatusuosituksen keskeisissä käsitteissä (s. 24) olevaa laadun määritelmää on täydennettävä kirjauksella ammattieettisen toiminnan vaatimuksesta.  Talentian uusittu sosiaalialan ammattieettinen opas Arki, arvot ja etiikka (julkaistaan 14.3.2017, ladattavissa osoitteessa www.talentia.fi) antaa tukea eettiseen pohdintaan ja päätöksentekoon.

Omavalvontasuunnitelma mainitaan tarkoituksenmukaisesti suosituksessa 1 (s. 14). Omavalvontasuunnitelmaa koskevaa tekstiä Talentia ehdottaa täydennettäväksi suunnitelman julkisesta esillä olosta ja siihen sisältyvästä henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta ja vastatoimien kiellosta (sosiaalihuoltolaki 47 – 49 §:t).

Suosituksessa 1 (s. 14) mainitaan perustellusti henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tunnusluvat kuten työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot. Tältä osin suositusta on hyvä täydentää indikaattoreissa (s. 29) mainitulla henkilöstön ammattiryhmittäisellä ja vuosittaisella vaihtuvuudella. Lisäksi Talentia ehdottaa sekä tekstiin että indikaattoreiksi lisättäväksi työturvallisuutta kuvaavia mittareita työssä kohdatusta väkivallasta ja uhkaavista tilanteista. Mittariksi soveltuu hyvin myös henkilöstön täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattipätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtäävään koulutukseen osallistumisen aste (sosiaalihuollon ammattihenkilölaki 5 § ja terveydenhuollon ammattihenkilölaki 18 §).

Suosituksen 3 (s. 15) mukaan koti- ja tehostetun palveluasumisen toimintayksikköjen henkilöstön välitöntä asiakasaikaa on lisättävä toimintatapoja uudistamalla. Talentia kannattaa suositusta ja esittää henkilöstön sekä asiakkaiden aktiivista osallistamista ja haastamista uudistamistyöhön lisäämällä sitä koskeva kirjaus suositukseen.

Suosituksessa 4 (s. 15) henkilöstön työn johtamisesta mainitaan perustellusti asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen. Talentia huomauttaa, että myös asiakasturvallisuus tulee määritellä potilasturvallisuuden ohella osana suosituksen keskeisiä käsitteitä.  Lisäksi suositusta tulee täydentää henkilöstön osallisuutta tukevilla tavoitteen asetteluilla.

Henkilöstön mitoittamisen osalta suosituksessa 5 (s. 15) todetaan julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia ohjattavan, seurattavan ja valvottavan samoin perustein. Talentia huomauttaa, että myös ohjauksen, seurannan ja valvonnan resursseja ja käytäntöjä on kehitettävä vastaamaan niihin kohdistuvia kasvavia ja muuttuvia vaatimuksia.

Julkisen talouden säästöjä haetaan suosituksella muun muassa täsmentämällä henkilöstömitoituksia sekä mitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä. Talentia katsoo näiden tavoitteiden olevan osin ristiriidassa suosituksen palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävien tavoitteiden kanssa.

Ikäystävällinen palvelujen rakenne yhdistää asumisen ja palvelut uudella tavalla

Ikääntyneen väestön nykyistä pidempään kotona asumisen tarkastelussa suositusluonnoksessa kirjataan kattavasti ja ennakoiden tarvittavia toimenpiteitä. Myös tässä yhteydessä niin iäkkäät ihmiset kuin ammattilaiset on määriteltävä aktiivisiksi toimijoiksi. Heidän asiantuntemustaan on hyödynnettävä paikallisesti ja alueellisesti kehitettäessä palvelurakenteita, palveluja ja asumista sekä asumisympäristöjä.  Tuoreen tutkimuksen[1] mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällöllinen haltuun ottaminen ja vaikuttavien strategisten linjausten tekeminen toimenpiteineen vaatii tiedolla johtamisen osaamista ja monialaista yhdessä pohtimista.

Talentia arvostaa, että suosituksessa on erikseen mainittu tarve tunnistaa suuret palvelujen tarvitsijaryhmät ja palveluiden kohdentuminen heille. Talentia huomauttaa, että asiakasmaksulainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava se, etteivät asiakasmaksut estä välttämättä tarvittavien palvelujen käyttöä.

Teknologiasta enemmän irti

Teknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä tulee laatusuosituksessa korostaa hyvinvointiteknologian merkitystä yhtenä välineenä palvelutarpeisiin vastaamisessa palvelujen saatavuus, laatu, osaaminen, ammattietiikka, turvallisuus ja asiakkaiden itsemääräämisoikeus huomioon ottaen.

Lääketurvallisuuden lisäämiseksi esitetty suositus on kannatettava, jotta ikääntyneiden ihmisten turvallinen lääkehoito mahdollisimman vähäisillä lääkityspoikkeamilla toteutuu.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Talentia kannattaa esitettyä ihmisiin kohdentuvien vaikutusten arvioinnin seuraamista erilaisten tutkimusten, tilastotietojen ja asiakkaiden kokemusten perusteella. Seuranta ja tutkimukset tulee kohdentaa myös eri henkilöstöryhmiin tiedolla johtamisen ja henkilöstön osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

 

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Jaana Manssila, erityisasiantuntija

 

[1] Sinikka Bots, Heini Lehikoinen, Kerttu Perttilä. Alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja toimintamallien nykytila ja kehittämistarpeet: Esiselvitys 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 8/2017. Helsinki 2017. ISBN 978-952-302-828-9

(verkkojulkaisu: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131947/URN_ISBN_978-952-302-828-9.pdf?sequence=1)

Jaa sivu