Etiikkapalkinto lastensuojelun julkisuuskuvaa käsittelevälle tutkimukselle

Etiikkapalkinto lastensuojelun julkisuuskuvaa käsittelevälle tutkimukselle

Lastensuojelu näyttäytyy mediassa usein epäluotettavana ja mielivaltaa käyttävänä viranomaistyönä, osoittaa Merja Degerlundin pro gradu -tutkielma Lastensuojelun mediavälitteinen julkisuuskuva, joka paneutui Yleisradion ja Helsingin Sanomien kirjoituksiin.

merja_degerlund_002

Kuva Lauri Rotko

Tutkielmalle on myönnetty Talentian etiikkapalkinto.

Merja Degerlundin mukaan lastensuojeluun liitetään esimerkiksi kaoottisia merkityksiä ja korostetaan sen heikkoa selviytymistä suurien työpaineiden alla

”Mediassa keskitytään usein lastensuojelun työntekijöiden virheisiin tai tahdonvastaisiin toimiin, joissa rakennetaan hyvä-paha-asetelma perheen ja viranomaisen välille”, sanoo Merja Degerlund.

Toisaalta lastensuojelun työntekijöiden ja kuntien onnistumisista perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä kirjoitettiin myös arvostavaan sävyyn ja lastensuojeluun suhtauduttiin paikoin ymmärtävästi.

”Positiivisia mielikuvia ruokkivissa kirjoituksissa lastensuojelu on onnistunut vaikuttamaan myönteisesti lapsiperheen arkeen. Toisaalta kirjoitetaan myös innovatiivisista paikallisista palveluratkaisuista, joiden avulla perheiden tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Jonkin verran mediassa näkyy myös sosiaalialan edustajien oman ammattialan puolustaminen, jolloin kerrotaan esimerkiksi työn arjesta ja lastensuojelun perustehtävistä”, Merja Degerlund kertoo.

Julkisuuskuva saattaa karkottaa tukea tarvitsevia perheitä

Lastensuojelun julkisuuskuva vaikuttaa ihmisten mielikuvaan ja ennakkokäsitykseen lastensuojelusta.

”Pahimmillaan ongelmien ylikorostaminen voi karkottaa tukea tarvitsevia perheitä avun piiristä. Ei uskalleta avoimeen vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa tai ylipäätään minkäänlaisiin tekemisiin lastensuojeluväen kanssa”, Merja Degerlund sanoo.

Mikäli luottamusta työntekijän ja asiakkaan välille ei synny, varsinainen muutostyö vaikeutuu. Jännitteet asiakkaan ja työntekijän välillä lisääntyvät ja tilanne voi johtaa jopa salailuun tai asioiden kaunisteluun, jolloin tarjottavat palvelut eivät välttämättä vastaa asiakkaan tarpeita.

Huono julkisuuskuva voi vaikuttaa myös alalle hakeutumiseen ja vaikeuttaa pätevien osaajien rekrytointia. Lastensuojelun työntekijä joutuu työssään auttamisen lisäksi tekemään myös pr-työtä ja hälventämään samalla asiakkaiden ennakkoluuloja.

Lastensuojelun ymmärryksen lisääminen on tärkeää

Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää, kun lastensuojelun ja laajemmin sosiaalityön viestintää ja tiedotusta kehitetään.

”Koska usein laajaa mediajulkisuutta saavat yksittäistapaukset leimaavat koko alan toimintaa, on tärkeää lisätä ymmärrystä lastensuojelun sosiaalityöstä niin kansaisten kuin koko yhteiskunnan tasolla. Degerlundin tutkimuksesta saatu tieto on hyvä pohja lastensuojelun ymmärryksen laajenemiselle niin yhteiskunnallisena tehtävänä kuin ammatillisena toimintana”, sanoo Alpo Heikkinen Talentiasta.

Talentian ammattieettinen lautakunta palkitsee vuosittain 700 euron stipendillä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun valmistuneen sosiaalialan lopputyön, jossa on ansiokkaasti esillä ammattieettistä pohdintaa ja kysymyksenasetteluja. Lopputyön ei tarvitse käsitellä suoraan ammattietiikkaa, vaan palkitsemisen kriteerinä on, että tutkielman tekijä on käsitellyt lopputyön aihettaan ammattieettisesti kestävällä tavalla tai että siitä muuten nousee esiin ansiokas ammattieettinen pohdinta. Palkinto luovutettiin Merja Degerlundille perjantaina 30.9. Helsingissä.

Jaa sivu