Akava listasi vaatimukset työttömien palveluiden parantamiseksi

Akava listasi vaatimukset työttömien palveluiden parantamiseksi

Akava vaatii nopeita korjauksia työttömyyden hoitoon ja työttömien kohtaamiseen TE-toimistoissa.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä kasvaa yhä, vaikka kasvunopeus onkin viime kuukausina hidastunut. Korkeakoulutettuja työttömiä oli maaliskuun lopussa yli 47 000.

Kaiken kaikkiaan maaliskuun lopussa Suomessa oli 323 000 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 2,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– TE-toimistoissa on liian vähän työntekijöitä ja liikaa kuormitusta työmäärään nähden. Erityisesti korkeakoulutettujen palvelemiseen resurssit eivät oikein riitä. Korkeakoulutetut ovat työttömänä uuden ja tuntemattoman asian edessä. Kun he asioivat TE-toimistossa työttömyyden hoidon ammattilaisen kanssa, on tapaamisen tuloksena usein väärinymmärryksiä, huonoa palvelua ja epäoikeudenmukaisia karensseja, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava listasi vaatimuksensa työllisyyspalveluiden parantamiseksi:

1.    Työttömälle on tarjottava heti työttömyyden alussa hyvin konkreettisesti tietoa TE-toimiston ja kassojen välisestä työnjaosta ja tavoitteista. Nyt tietoja toimitetaan kahteen kertaan, eikä työtön usein ymmärrä miksi ja mihin niitä tarvitaan. TE-toimiston tehtävänä on työllisyyden edistäminen ja kassan tehtävänä työttömyysturvan maksaminen

2.    TE-toimistoissa on huomioitava työnhakijan omat kontaktit ja aktiivinen työnhaku. Sillä on voitava korvata TE-toimiston antamat työtarjoukset. Tieto muiden järjestelmien kautta haetuista paikoista on tultava työvoimaviranomaisten tietoon nykyistä paremmin, koska korkeakoulutetun potentiaaliset työpaikat eivät aina ole työvoimaviranomaisten tiedossa.

3.    TE-toimistojen on hypättävä digiloikka. Työtarjousten on oltava sähköisissä palveluissa, joissa työnhakija käy ne kuittaamassa. Paperinpyörityksestä on päästävä eroon.

4.    Ammattitaitosuojan muutos ei saa heikentää korkeakoulutettujen urakehitystä ja viedä työpaikkaa vähemmän koulutetulta, jolla olisi työpaikkaan soveltuva koulutus ja motivaatio. Myös yhteiskunnan investointi menee hukkaan, jos korkeakoulutettu hoitaa tehtäviä, joihin on ylikoulutettu

5.    Työllistymissuunnitelma ei palvele nyt tarkoitustaan, työttömälle tarjotut ammatti- ja alavaihtoehdot eivät ole nykyisen työelämän mukaisia.

6.    Työttömän työnhakijan on saatava tietää ja ymmärrettävä, mitä vaikutuksia työllistymissuunnitelmassa tehdyillä valinnoilla on. Nyt työnhakija tekee tietämättään valintoja, jotka vaikuttavat hänen palveluihinsa ja jopa toimeentuloon.

7.    Korkeakouluilla on oltava puolen vuoden ajan vastuu valmistuvan uraohjauksesta – korkeakoulujen on tehtävä tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen kanssa. Kaikilla korkeakoulutetuilla tulisi olla mahdollisuus esimerkiksi osallistua vertaisryhmään.

8.    Moni korkeakoulutettu opiskelee työnsä ohessa. Työttömän on saatava jatkaa työllisenä aloittamansa opinnot tai aloittaa opinnot, jos voi osoittaa pystyvänsä hakemaan samalla täysipainoisesti työtä.

9.    Työpaikkoja etsiessä on hyödynnettävä yksityisiä palveluntuottajia, jotka voivat paikata TE-toimistojen resurssipulaa. Pilottihankkeissa on saatu tästä hyviä kokemuksia. TE-toimistojen resursseja, ammatinvalintapsykologien määrää ja henkilöstön koulutusta on lisättävä.

10.    Erilaisten organisaatioiden kuten ammattiliittojen uraohjauspalveluiden mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Akavan liittojen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kumppanuushankkeesta on jo saatu hyviä kokemuksia.

Lisätiedot:

Asiantuntija Ida Mielityinen, puh. 050 594 0731, twitter: @IdaMielityinen
Ekonomisti Heikki Taulu, puh. 050 361 2869

Akava julkaisi tiedotteen 3.5.2016

Jaa sivu