Vuosiloma ja muut vapaat


Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä vuosiloman ja sen ajalta maksettavien palkan tai korvauksen määräytymisestä. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleensä sovittu myös lomarahasta.

Vuosilomaa ansaitaan työsuhteen keston, työssäolon ja lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Vuosilomapäivien kertymä lasketaan lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.-31.3.

Vähintään 2 päivää kuukaudessa

Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. jatkunut yli vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Lomakorvaus ja lomaraha

Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. Lomakorvaus vastaa palkkaa, jonka työntekijä saisi ollessaan vuosilomalla.

Myös työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus, mikäli hän ei ole ehtinyt tai voinut pitää lomaansa palkallisena vapaana.

Lomaraha

Oikeus lomarahaan voi perustua työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettavaan käytäntöön tai työsopimukseen. Muutoin työntekijällä ei ole oikeutta saada lomarahaa.

Työehtosopimuksissa on tavallisesti sovittu, että työntekijälle maksetaan lomarahana puolet hänen vuosilomansa palkasta.

Perhevapaat

Perhevapaiden tarkoituksena on lähes aina oman lapsen hoitaminen. Pakottava perhesyy voi kuitenkin tarkoittaa muutakin perhettä kohdannutta äkillistä tapahtumaa, joka vaatii työntekijän läsnäoloa.

Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Perhevapaita ovat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa, osittainen tai tilapäinen hoitovapaa, pakottava perhesyy tai määräaikainen poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.

Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin, kunhan hän ilmoittaa vapaasta työnantajalle laissa säädetyllä tavalla. Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä erityistapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.

Ansiot ja etuudet perhevapaiden aikana

Työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta muun muassa äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen eli tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Jos työnantaja maksaa vapaalla olevalle työntekijälleen vapaiden ajalta palkkaa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta, voi työnantaja hakea niistä korvausta Kelasta. Kattavan tietopaketin perhevapaista ja niiden aikana maksettavista etuuksista saat Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/perhevapaat .

Vapaasta ilmoittamisen määräajat

Vapaan käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle työsopimuslain mukaisia ilmoittamisaikoja noudattaen. Vapaan päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.  Jos tällaista työtä ei enää ole tarjolla, hänelle on tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työtä. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaalla.

Jos työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa siirtää ainoastaan perustellusta syystä. Yleensä tämä edellyttää, että lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat  merkittävästi.

Jaa sivu