Usein kysyttyä ammattihenkilölaista ja pätevyyksistä

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki määrittää, millä koulutuksella sosiaalihuollon ammatteja voi harjoittaa ja mitkä ovat sijaisena toimimisen edellytykset.

Miten käy vanhoille tutkinnoille?

Kelpoisuus ammattinsa harjoittamiseen säilyy nykyisen kaltaisena myös vanhoilla tutkinnoilla, kuten sosiaalihuoltaja ja vanhat opistotasoiset sosiaalialan tutkinnot.

Ketkä saavat harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia?

Sosiaalityöntekijän ammattia saavat ammattihenkilölain mukaan harjoittaa vain ne, joille Valvira on myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden joko suomalaisen tai ulkomaisen koulutuksen perusteella.

Koulutusvaatimus on on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (perus-, aine- ja syventävät opinnot).

Ketkä voivat jatkossa toimia sosiaalityöntekijän sijaisena?

Ammattihenkilölain mukaan sosiaalityöntekijän sijaisuuksia tekevillä henkilöillä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai vähintään sosiaalityön aineopinnot ja niihin sisältyvä käytännön harjoittelu suoritettuna. Lisäksi henkilön tulee työskennellä ammattiin valmistuneen ja laillistetun sosiaalityöntekijän valvonnan ja johdon alaisena.

STM julkaisi 5.4.2023 ohjauskirjeen ammattihenkilölainsäädännön soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjille ja palvelujentuottajille. Kesän aikana on ollut epäselvyyksiä, muuttaako ohajuskirje ammattihenkilölainsäädännön soveltamista tilapäistilanteissa.

STM:stä saadun tiedon mukaan ohjauskirje ei muuta laillistetun ammattihenkilön sijaisena toimimisen edellytyksiä. STM ei ole ottanut asiassa uusia kantoja.

Edelleen lain mukaan sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti – enintään vuoden ajan – sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.

Mitä jos sosiaalityöntekijän sijaisia ei ole saatavilla?

Talentia suosittelee, että kunnat pyrkisivät hakemaan kestäviä ratkaisuja, joilla sosiaalityöntekijät saataisiin pysymään työssään ja tilapäisten tarve vähenisi. Sekä vakituisia että tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä kannattaa houkutella työhön esimerkiksi palkkauksella, koulutusmahdollisuuksilla ja hyvillä työskentelyolosuhteilla. Terveydenhuollon rekrytoinnissa on jo käytetty huomattavasti laajempaa keinovalikoimaa kuin sosiaalialalla.

Sosiaalityöntekijäpula ja taloudelliset säästöt eivät voi olla perusteena sille, että sosiaalityöntekijöiden vakansseja muutetaan sosiaaliohjaajien vakansseiksi, sillä sosiaalihuollon kaikkiin keskeisiin lakeihin on kirjattu vahvasti asiakkaiden oikeudet ja asiakaslähtöinen toiminta. Tämä voi toteutua vain silloin, kun työnjakoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja henkilöstön osaaminen huomioiden.

Ketkä saavat harjoittaa sosionomin tai geronomin ammattia?

Sosionomin tai geronomin ammattia saavat ammattihenkilölain mukaan harjoittaa vain ne, joille Valvira on myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden joko suomalaisen tai ulkomaisen koulutuksen perusteella. Koulutusvaatimuksena on sosiaalialalle soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.

Sosionomin tai geronomin ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistetun ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen.

Pitääkö sosiaalialan koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien rekisteröidä ammattinsa?

Päivähoito/varhaiskasvatus ei ole sosiaalihuoltoa eivätkä varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattihenkilöt toteuta sosiaalihuollon tehtäviä, jolloin he ovat ammattihenkilölain soveltamisalan ulkopuolella.

Talentia kuitenkin suosittelee, että kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevät sosionomit hakeutuvat sosiaalihuollon rekisteriin (suosikki), jos jossain työuran vaiheessa haluaakin siirtyä sosiaalihuollon tehtäviin esim. perhepalveluihin. Näin varmistaa ammattipätevyysoikeutensa ja opintojensa hyödyntämisen jatkossa monipuolisesti eri palveluissa, jos tähän tulee tarve jossain elämänvaiheessa. Erityisesti aikaisempien opistoasteisten tutkintojen suorittaneiden, kuten sosiaalikasvattajien, kannattaa rekisteröityä siirtymäajan puitteissa, jotta vaatimukset eivät ehdi myöhemmin muuttua.

Mikäli ammattiaan ei rekisteröi siirtymäajan puitteissa, on syytä ottaa huomioon, että sosiaalihuollon puolelle ei voi hakeutua töihin ennen kuin ammatti on rekisteröity. Tällöin työpaikkaa vaihtaessa tulee muistaa, että rekisteröintihakemuksella voi olla jopa 6 kk:n käsittelyaika.

Kuuluvatko kuntoutuksen ohjaaja ja yhteisöpedagogi lain piiriin?

Kuntoutuksen ohjaajat kuuluvat lain piiriin 1.1.2018 alkaen ja voivat näin ollen hakea ammatilleen laillistusta.

Yhteisöpedagogin  ammattikorkeakoulutunto ei mahdollista sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoittamaa ammatinharjoittamisoikeutta tai oikeutta käyttää sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattinimikettä.

Valvonta ja rekisteröinti

Miten sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin rekisteröidytään?

Rekisteröityminen tapahtuu hakemalla laillistusta Valvirasta tutkintotodistuksen perusteella, päätöksen saa 6 kuukauden kuluessa. Hakemukset toimitetaan Valviraan. Aikaa rekisteröitymisen hoitamiseen oli 30.6.2018 saakka.

Kenen pitää tai kannattaa rekisteröityä?

Kaikkien sosionomi (AMK), geronomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja ja sosiaalityöntekijän kelpoisuuden ja muiden sosiaalihuollon kelpoisuuslain ja asetuksen mukaisen em. ammattien omaavien kannattaa rekisteröityä siirtymäajan loppuun mennessä, jotta voi toimia tehtävässään myös siirtymäajan päätyttyä.

Voiko siirtymäajan jälkeen rekisteröityä?

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt voivat hakea laillistusta myös siirtymäajan jälkeen. Oikeus toimia laillistettuna ammattihenkilönä kuitenkin lakkaa siirtymäajan päätyttyä, ellei laillistushakemusta ole tehty 30.6.2018 mennessä.

Mikäli ei tällä hetkellä työskentele sosiaalihuollon tehtävissä, vaan työskentelee esim. varhaiskasvatuksessa, voi ammattinsa rekisteröidä myös siirtymäajan jälkeen.

Kuitenkin aikaisempien opistoasteisten tutkintojen suorittaneiden, kuten sosiaalikasvattajien, kannattaa rekisteröityä siirtymäajan puitteissa, jotta vaatimukset eivät ehdi myöhemmin muuttua.

On syytä kuitenkin ottaa huomioon, että sosiaalihuollon puolelle ei voi hakeutua töihin ennen kuin ammatti on rekisteröity. Tällöin työpaikkaa vaihtaessa tulee muistaa, että rekisteröintihakemuksella voi olla jopa 6 kk:n käsittelyaika.

Ketkä voivat käyttää sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin nimikettä ennen kuin heidän heidän rekisteröintihakemuksensa on käsitelty?

Jos sosiaalityöntekijän, sosionomin tai geronomin laillistushakemus on jätetty syyskaudella 2017, eikä Valvira ole sitä vielä ratkaissut, oikeus toimia laillistettuna ammattihenkilönä jatkuu siihen saakka, kunnes Valvira on tehnyt asiaa koskevan päätöksen.

Maksaako rekisteröinti?

Valviran päätös rekisteröinnistä on maksullinen.

>> Katso maksut Valviran sivuilta

Mitä rekisteriin merkitään?

Rekisteriin merkitään mm.  nimi, henkilötunnus, kotiosoite, rekisteröintinumero, ammatinharjoittamisoikeus ja sen rajoittaminen tai poistaminen, ammattinimikkeen käyttöoikeus, tietyt lisäkoulutukset, Valviran mahdollisesti antamat huomautukset ja varoitukset, ammattitoiminnasta saadut sakko- ja vankeusrangaistukset sekä viraltapanot.

Kenelle rekisteristä luovutetaan tietoja?

Nimi, rekisteröintinumero, syntymävuosi ammattihenkilön ammattipätevyys ja mahdollinen ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen ovat julkista tietoa, joka on saavutettavissa julkisen tietopalvelun kautta tehtäessä hakuja rekisteröintinumeron tai nimen perusteella. Muita tietoja luovutetaan vain työnantajille soveltuvuusarviointia varten ja valvontaviranomaiselle valvontaa varten.

Voiko ammatinharjoittamisoikeuden ja nimikkeen menettää?

Kyllä voi. Esimerkiksi, jos henkilö on sairauden, päihteiden väärinkäytön tai heikentyneen toimintakyvyn vuoksi tai perustellusti todetun ammattitaidottomuuden vuoksi kykenemätön toimimaan sosiaalihuollon ammattihenkilön ammatissa, voidaan ammatinharjoittamisoikeus ja nimikkeen käyttö rajoittaa tai poistaa määräajaksi tai toistaiseksi.

Seuraamuksia voi myös tulla, mikäli laiminlyö velvollisuuksiaan tai suorittaa tehtäviä, joihin koulutus tai ammattitaito ei selkeästi riitä.

>> Lue Valviran sivuilta lisää ammattienkilön valvonnasta

Mitä tapahtuu, jos ei rekisteröi ammattia?

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain siirtymäaika on 30.6.2018 saakka. Lain siirtymäajan päättyessä kaikkien sosiaalihuollon ammattilaisten tulee olla rekisteröityneenä Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin, sillä siirtymäajan päätyttyä ei voi työskennellä sosiaalihuollon ammattilaisena, jos ei ole rekisteröityneenä.

Jos henkilö ei kuitenkaan syystä tai toisesta halua rekisteröidä ammattiaan, tai hänen rekisteröitymishakemustaan ei ole ehditty käsitellä, työnantajan tulee keskustella asiasta työntekijän kanssa.

Työnantaja on vastuussa siitä, että hänen työntekijänsä ovat rekisteröineet ammattinsa lainmukaisesti.

Jos hakemusta ei ole ehditty käsitellä?

 Jos sosiaalityöntekijän, sosionomin tai geronomin laillistushakemus on jätetty syyskaudella 2017, eikä Valvira ole sitä vielä ratkaissut, oikeus toimia laillistettuna ammattihenkilönä jatkuu siihen saakka, kunnes Valvira on tehnyt asiaa koskevan päätöksen.

Jos ei vain halua rekisteröidä ammattiaan?

Mikäli henkilö ei aio hakea rekisteriin ollenkaan, hän ei voi enää toimia siirtymäajan päätyttyä sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyyttä edellyttävissä tehtävissä. Tällöin voitaneen katsoa, että henkilö on tahallisesti jättänyt ammattinsa rekisteröimättä. Tässä tapauksessa tulee työnantajan itse arvioida, mihin toimiin sen on syytä ryhtyä ja harkinnassaan työnantajan tulee luonnollisesti toimia työlainsäädännön mukaan.

Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuva asiallisena ja painavaan irtisanomisperusteena voidaan pitää laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomusta tai laiminlyöntiä. Laissa ei ole tyhjentävästi esitetty, milloin laiminlyönti on niin vakavaa, että irtisanominen on mahdollista. Irtisanomisen perusteet ratkaistaan aina tapauskohtaisesti tilanteen olosuhteet huomioiden. Viime kädessä irtisanomisen laillisuudesta päätetään tuomioistuimessa.

Lisää Talentiaan tulleita kysymyksiä vastauksineen voit lukea:

• Sosiaalihuollon ammattihenkilö -oppaasta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja hänellä on oltava mahdollisuus ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen.