Valinnanvapauden vaikutuksia julkiseen palveluvastuuseen sekä asiakkaiden ja palveluja tuottavan henkilöstön asemaan arvioitava

Valinnanvapauden vaikutuksia julkiseen palveluvastuuseen sekä asiakkaiden ja palveluja tuottavan henkilöstön asemaan arvioitava

Asiakkaan valinnanvapaus on hyvä periaate, mutta eri asia kuin palveluiden vapaat markkinat. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas pääsee aidosti osallistumaan itseä koskeviin valintoihin. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä suurempi merkitys palveluilla on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden ja ihmisarvoisen elämän turvaajana.

Vaikutuksia arvioitava tutkitulla tiedolla

Valinnanvapauden vaikutuksista tarvitaan tutkittua tietoa ja sen pohjalta huolellista harkintaa mihin valinnanvapaus soveltuu ja mihin ei. Erityisesti tarvitaan tietoa sen vaikutuksista kaikkein eniten palveluita tarvitsevien sekä haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joiden oma toimintakyky ja valmiudet eivät välttämättä riitä valinnan tekemiseen.

Tarvitaan myös tietoa siitä, miten valinnanvapaus vaikuttaa julkisten palveluiden mahdollisuuksiin turvata kansalaisten perustuslailliset oikeudet saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä viimesijainen apu kaikkialla maassa.

Palvelujen siirtämisessä markkinoille nopealla aikataululla piilee uhka julkiselle palveluvastuulle

Julkisen vallan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on jakamaton. Vastuu kansalaisten palvelujen saamisesta tulee olemaan aina maakunnilla. Palveluiden nopea vieminen markkinoille on selkeä uhka julkisen palveluvelvoitteen toteutumiselle koko maassa yritystoimintaan liittyvien riskien vuoksi. Palveluiden siirtämisessä markkinoille on noudatettava harkintaa ja vaiheittaista etenemistä. Vapaan valinnan palveluiden piirin tulee olla alkuvaiheessa rajattu ja siirtymäaikaa on voitava jatkaa. Vapaan valinnan laajentamisessa on myös edettävä asteittain ja suunnitellusti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumarkkinoille ei saa luoda tilannetta, jossa ensin yksityistetään palveluja ja ne ajetaan julkisen toimijan puolella alas, ja yksityisen toimija 2-3 vuoden kuluessa toteaa toiminnan kannattamattomaksi ja siirtää palveluvastuun julkiselle toimijalle.

Valinnanvapauslainsäädännössä tulisi selkeämmin määrittää, se miten maakunta voi todeta, että markkinoita ei ole eikä niitä ole odotettavissa. Luonnollisten monopolien määrittämiseen tarvitaan valtakunnalliset linjaukset.

Maakuntien työ- ja virkaehtosopimukset rakennettava nykyisen KVTES pohjalle

Henkilöstön asemaa koskevat vaikutukset tulevat olemaan laajat. Siirtyminen maakuntiin tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteella. Laaja yhtiöittäminen maakunnissa merkitsee sitä, että liikkeenluovutuksen periaatteet tulee ulottaa maakuntien yhtiöihin siirtymiseen.

Emme vielä tiedä millaisessa sopimusrakenteissa henkilöstö siirtyy maakuntiin 1.1.2019. Henkilöstön asemaa ei tule heikentää eikä työsuhteen ehtoja polkea siirryttäessä kunnista maakuntiin. Maakunnissa noudatettavat sopimukset niin palveluliikelaitoksessa kuin yhtiöissäkin tulee rakentaa nykyisen KVTES:n pohjalle. Osaavan ja koulutetut henkilöstön saatavuudesta maakuntiin on varmistettava. Tämä merkitsee sitä, että maakuntien työnantajien on huolehdittava työsuhteen ehtojen kilpailukyvystä.

Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualoilla noudatetaan yksityistä sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja yksityistä terveyspalvelualan työehtosopimusta. Näillä sopimusaloilla tulee sekä sopimustoiminnan että työnantajan henkilöstöpolitiikan osalta pitää huolta sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden saatavuudesta ja yksityisen sosiaalipalvelualan houkuttelevuudesta työnantajana. Sosionomien, geronomien, kuntoutuksen ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden palkkauksen ja palkitsemisen kilpailukykyisyys on keskeinen tekijä sille, miten yritykset saavat osaavia sosiaalialan laillistettuja ammattihenkilöitä palvelukseensa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä edessä pakkoyrittäjyys?

Valinnanvapauden eri elementit (suora valinta, maksuseteli ja asiakasseteli, alihankintaketjut) tulevat muuttamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden asemaa. Yhä useamman ammattihenkilön työ tulee muuttumaan itsensä työllistämiseksi ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. On tärkeä selvittää, millaiset vaikutukset henkilöstön asemaan esimerkiksi alihankintaketjuilla on tai ajetaanko henkilöstöä pakkoyrittäjyyteen.

Henkilöstön ja johdon osaaminen hankkeen laatukriteeriksi

Koko hankkeen onnistumisen kannalta niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella koulutettu ja osaava henkilöstö ja laadukas johtaminen on asetettava laatukriteeriksi. Maakuntien liikelaitosten johtoon tarvitaan sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon osaamista.  Asiantuntijoiden johtamisessa korostuu myös ammatillisen johtamisen tarve.

Maakuntien liikelaitosten johto- ja ohjesäännöissä on muistettava noudattaa sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädäntöä. Sosiaalihuoltolain 46 § määrittelee edellytykset hallinnolliselle, ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain 9 § sosiaalityön ammatilliselle johtamiselle. Lisäksi on huomioitava erityislainsäädännön asettamat vaatimukset johtamiselle, kuten lastensuojelulain 13 §.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu turvataan riittävällä henkilöstömitoituksella ja nykyisillä koulutusvaatimuksilla

Kilpailuilla markkinoilla toimivien ja listautuvien palvelujen tuottajien ja myös maakunnan oman tuotannon tulee päästä riittävän korkeaan laatuun. Yhdeksi laatukriteeriksi on kaikille toimijoille asetettava laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrä ja asiakastyön henkilöstömitoitukset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuuden kustannuksella ei tule nykyisiä ammattihenkilölakien koulutusvaatimuksia alentaa tai joustavoittaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettujen ammattihenkilöiden saatavuus voidaan turvata kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin, työmäärään, täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen, ammatilliseen tukeen ja johtamiseen sekä palkkaan ja palkitsemiseen.

Sosiaalihuollon asiakkaalla oltava jatkossakin oikeus valituskelpoisiin päätöksiin

Sosiaalihuollon palveluissa on vahva oikeudellinen perusta, joka suojelee heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten asemaa. Palveluissa on usein kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä, perusoikeuksien turvaamisesta ja itsemääräämisoikeuden suojelusta. Asiakkaalla on oltava jatkossakin oikeus valituskelpoisiin päätöksiin.

Viranhaltijapäätökset sosiaalihuollossa ovat osa kokonaisuutta, johon sisältyy yhdessä asiakkaan kanssa tehtävä palvelutarpeen arviointi, tavoitteiden asettaminen ja psykososiaalinen tuki. Koko tämä prosessi tulee tehdä julkisen toimijan eli maakuntien liikelaitosten viranhaltijoiden toimesta.

Sosiaalihuollon erityispalvelut määriteltävä

Jatkovalmistelussa sosiaalihuollon erityistason palvelut vaativat oman määrittelynsä ja palveluiden saatavuuden turvaamisen. Sosiaalihuollon vaativan tason erityispalvelut eivät ole samalla tavalla keskitetty kuin terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon erityispalvelut ovat hajallaan ja palveluiden tuottajien kenttä on kirjava.

Palveluohjaus avainasemassa

Valinnanvapauden toteuttamisessa ja integraation kehittämisessä palveluohjaus on avainasemassa. Palveluohjauksen tavoitteet ja tehtävät on määriteltävä ja päätettävä niiden kustannusten kattamisesta myös yksityisen sektorin palveluissa. Kaavailtujen sosiaali- ja terveyskeskusten palveluohjaajalla tulee olla osaamista ja tietoa sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelukokonaisuuksista tai palveluohjaus tulee tehdä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa.

Tallenna

Tero Ristimäki

Talentian puheenjohtaja

Jaa sivu