Tekemälläsi työllä on merkitystä, mutta niin on myös sillä, miten se kuvataan
Sopimusasiantuntijana kommentoin usein kunnissa työskentelevien jäsentemme tehtäväkuvauksia, ja tässä yhteydessä törmään valitettavan usein huonosti laadittuihin kuvauksiin. Tilanne on ongelmallinen, koska palkka johdetaan suoraan tehtäväkuvauksesta. Se, mitä tehtäväkuvaasi on kirjoitettu, määrittää siis työsi vaativuutta ja sitä kautta sinulle maksettavan palkan määrää.
Tehtäväkuvaus on kunta-alalla sovittu tapa kirjata ylös henkilön työssään tekemät tehtävät. Kuvauksen laatimisesta ja päivittämisestä on sopimuksen mukaan vastuussa työnantaja. Se, että vastuu on työnantajalla ei tarkoita sitä, että sinun kannattaisi heittäytyä prosessista ulkopuoliseksi! Ei suinkaan, ole asiassa aktiivinen, pyydä tehtävänkuvasi nähtäväksi, huolehdi että sitä pidetään ajan tasalla ja pyri vaikuttamaan sen sisältöön omilla havainnoillasi.
Käytännössä tapoja on kaksi: isoille organisaatioille tyypillinen mallitehtäväkuvaus tai yksilöllisesti tehtävään laadittu tehtäväkuvaus. Molemmat tavat ovat hyväksyttäviä.
Mallitehtäväkuvauksessa niputetaan samaa tehtävää tekevät yhteen ja kuvataan heidän tehtäväänsä yhtenäisesti. Yksilöllinen tehtäväkuva puolestaan on nimensä mukainen, eli yksilöllisesti tehtävästä johdettu. Jälkimmäinen tulee tehdä, jos tehtävässä on eroja muiden tehtäväsisältöön nähden.
Miksi sitten moitin noita pöydälleni ilmestyviä tehtäväkuvia? Siksi, että valitettavan usein ne on puutteellisesi laadittu tai niistä on pyritty tekemään tehtäväluetteloita. Kaikkein yleisintä on, että tehtäväkuvaan ei ole osattu kirjata tehtävän vaativuustekijöitä riittävällä tavalla. Kun minäkin sitten ulkopuolisena luen noita kuvauksia, jää pelkkää paperia lukiessa hyvin ohut käsitys siitä, mitkä ovat tehtävän keskeisiä sisältöjä. Aivan liian usein tehtäväkuvan vaativuustekijöistä tai tehtäväluettelosta ei nouse esiin, että kyseessä on vaativa asiantuntijatyö.
Millainen on hyvä tehtäväkuvaus?
Huolella tehty tehtäväkuvaus on objektiivinen tarkastelu tehtävästä, joka vastaa kysymyksiin: mitä tehtävässä tehdään, kenelle/mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Tämän jälkeen peilataan noita tehtäviä Kvtes:ssa määriteltyihin vaativuustekijöihin, joita ovat osaaminen, työn vaikutukset ja vastuut, yhteistyötaidot ja työolosuhteet.
Selvää on, että sosiaalialan korkeasti koulutetulla henkilöstöllä on vaativuustekijöitä noilta kaikilta osa-alueilta. Kun ne vielä saataisiin oikealla tavalla tehtäväkuvauksiin kirjatuksi, uskon että se vaikuttaisi myös oikeudenmukaiseen palkkaan.
Jos siis vaikkapa vastaat tehtävässäsi sosiaalihuoltolain mukaisista asiakkaan palvelutarpeenarvioinnista, ei ole tarpeen kirjoittaa tapaavansa asiakasta, kartoittavansa asiakkaan tilannetta, tekevänsä kotikäyntejä tai viranomaisyhteistyötä – pelkkä tuo ensimmäinen kattaa tuon kaiken.
Vaativuustekijöihin johdettuna tuosta saa jo vaikka mitä tekijöitä poimittua, esimerkiksi edellytyksen itsenäisestä harkinnasta, laajasta osaamisvaatimuksesta monella eri tasolla ja sektorilla, pysyvät vaikutukset yksiön elämäntilanteeseen ja kunnan talouteen tai vaikkapa monialaisen yhteistyön edellytyksen – vain muutamia mainitakseni.
Kiinnitä siis huomiosi tehtäväkuvaan ja tarkista, onko se kunnossa. Käy asiasta keskustelu esimiehesi kanssa ja pyydä myös tarvittaessa apua oman työpaikkasi jukolaiselta luottamusmieheltä.
