Talentian kasvun vuosikymmenet

Hyvää syntymäpäivää 70-vuotias Talentia!

Menneinä vuosikymmeninä tehdyn työn pohjalta on ollut hyvä ponnistaa. Liiton perustajat, lastenkotien ja kunnalliskotien johtajien sekä sosiaalihuoltajien yhdistykset ponnistelivat vaikeissa olosuhteissa 1950- ja 1960-luvulla. He ymmärsivät, että ammatillinen ja koulutuspoliittinen edunvalvonta sekä alan lainsäädäntöön vaikuttaminen on menestyskonsepti yhdistettyinä ammattijärjestötoimintaan. Alueorganisaation rakentaminen 1960-70-lukujen taitteessa loi pohjan liiton ammattijärjestötoiminnalle ja jäsenmäärän kasvulle aina näihin päiviin saakka.

Virkaehtosopimusjärjestelmän syntymisen myötä vuonna 1970 liityimme Akavan jäseneksi ensimmäisenä ei-akateemisena ryhmänä. Tuolloin Talentian edeltäjällä, Sosiaalityöntekijäin Liitolla, oli tuhat jäsentä. Talentia-lehdessä julkaistussa Kristiina Koskiluoman ansiokkaassa artikkelissa Liiton 70 vuosikymmentä asiaa kuvataan näin:

Keväällä 1971 tehtiin kolme laajaa kiertuetta, joilla esiteltiin liiton palkkaus- ja koulutustavoitteita.  Kuntoutussosiaalityöntekijä Veikko Niemen hahmottelema strategia, jota kutsuttiin ”Veikon ympyräksi”, liitti ammattijärjestön palkkaedunvalvontaan vaatimukset kehittää koulutusta, säätää laki kelpoisuuksista sekä antaa ammattilaisille suurempi rooli työn sisällön ja organisaation kehittämisessä.

Ammatillisessa ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa tehty pitkäjänteinen työ tuotti tulosta 1980-luvulla. Liiton aloitteellisuus ja vaikuttamistyö tuottivat ensimmäisen kelpoisuusasetuksen 1981. Saatiin uusi sosiaalihuoltolaki ja valtionosuusuudistus, jotka vahvistivat sosiaalialan asemaa Suomessa.  Vuonna 1984 toteutunut, pisimmillään kuusi viikkoa kestänyt lakko voimisti järjestöä ja lisäsi sen arvostusta ammattijärjestöjen ja työnantajienkin piirissä. Jäsenmäärä ylitti 6 000 vuonna 1990.

Yhdeksänkymmentäluvulla tehtiin nollasopimuksia monta kertaa peräjälkeen. Lama toi sosiaalialan työpaikoille pelon ilmapiiriä. Kun akavalaiset eivät suostuneet luopumaan lomarahoista ja tekemään säästösopimuksia, uhattiin heitä irtisanomisilla ja lomautuksilla. Näissäkin oloissa liitto jatkoi voimakasta jäsenkasvuaan.

Talentian päättäjät olivat jälleen ajan tasalla. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten eli 1994 perustettiin nykyinen Talentian Sosiaalialan opiskelijat TaSO ry. Opiskelijayhdistyksemme on ollut kasvun moottori. Opiskelijatyö oppilaitoksissa ja Talentian yhdistyksissä on tuonut uusia jäseniä Talentiaan. Usea opiskelija-aktiivi on nykyinen Talentia-aktiivi. Vuonna 2000 liitolla oli 10 000 jäsentä.

Liitto on koko olemassaolonsa ajan korostanut yhtenäistä ja hyvätasoista koulutusta sosiaalialan laadun takeena. 2000-luvulla koulutuspohja vakiintui sosiaalityön yliopistotutkinnoksi sekä ammattikorkeakoulussa opiskeltaviksi sosionomin, geronomin ja kuntoutuksen ohjaajan koulutuksiksi.

Ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen vakiintumisen myötä Talentia alkoi 1990-luvun puolella ajaa ammattihenkilölain ja rekisteröinnin säätämistä. Tässä työssä meni 20 vuotta. Välivaiheena säädettiin sosiaalihuollon kelpoisuuslaki vuonna 2005.

Kelpoisuuslain jälkeen saimme vielä tehdä kymmenen vuotta työtä sen eteen, että sosiaalialan korkeakoulutetut tunnustettiin laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Neljä vuotta sitten hyväksyttiin sosiaalihuollon ammattihenkilölaki.

Uudistukset tekivät sosiaalialan korkeakoulutetuille tilaa työmarkkinoille, mikä näkyi jäsenmäärän kaksinkertaistumisena kymmenessä vuodessa 21 657:een vuonna 2010.

Finanssikriisistä 2008 alkaneet julkisen talouden ongelmat, kuntien säästöt, maltilliset keskitetyt sopimukset, eläkeiän pidennykset, kiky-sopimus ja tietenkin sote ovat leimanneet Talentian viimeisimmän vuosikymmenen toimintaa.

Tulevissakin melskeissä Talentian on hyvä jatkaa kasvun uralla aiemmin mainitsemani strategisen ”Veikon ympyrän” pohjalta liittämällä ammattijärjestön palkkaedunvalvontaan vaatimukset osaamisesta ja sen kehittämisestä. Avainrooli työn sisällön ja organisaation kehittämisessä kuuluu ammattilaisille.

 

Tero Ristimäki

Talentian puheenjohtaja