Talentia: Kustannusvaikuttavuuden periaate uhkaa heikentää sosiaalipalveluita – alan tietopohja on liian niukka
Kuva: Adobe Stock
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hallitusta jättämään kustannusvaikuttavuuden pois sosiaalihuollon palveluvalikoiman periaatteista.
Periaatteissa on kyse kriteereistä, joiden perusteella valitaan julkiseen järjestelmään kuuluvat palvelut ja menetelmät. Kustannusvaikuttavuuden käyttäminen sosiaalihuollon kriteerinä on ongelmallista, sillä alan vaikuttavuustutkimusta on tehty vielä vähän.
– Kun vaikuttavasta toiminnasta ei ole riittävää tutkimus- tai seurantatietoa, palvelujen tietoon perustuva priorisointi ei ole mahdollista. Tällöin on todellinen riski, että kustannusperusteiset leikkaukset kohdistuvat juuri niihin palveluihin, joita kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset eniten tarvitsevat, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Sosiaalialan ammattilaisten harkintavalta turvattava
Talentia on huolissaan siitä, että palveluvalikoiman periaatteet voivat kaventaa sosiaalialan ammattilaisten ammatillista liikkumatilaa ja lisätä hallinnollista kuormaa asiakastyön kustannuksella.
– Sosiaalihuollon asiakastyö rakentuu vuorovaikutuksessa ja yksilöllisen tilanteen ymmärtämisessä. Tätä työtä ei voi ohjata liian tiukoilla kriteereillä tai menetelmien pisteyttämisellä. Sosiaalityöntekijöillä on lisäksi lakisääteinen virkavastuu päätöksenteosta, Suominen sanoo.
Riski on myös siinä, että palveluvalikoimaa aletaan arvioida menetelmäkohtaisesti. Tämä voisi siirtää ammattilaisten työaikaa arviointimallien täyttämiseen asiakastyön sijaan.
Ratkaisuna tutkimus, T&K-rakenteet ja kokemusperäinen tiet
Talentia näkee palveluvalikoiman periaatteiden säätämisessä myös mahdollisuuksia. Periaatteiden valmistelu voi toimia vauhdittajana sosiaalihuollon tutkimusrakenteiden kehittämiselle.
Sosiaalihuollon vaikuttavuuden kehittämiseksi on poistettava rekisteritiedon käytön esteet, rakennettava kansalliset mittarit, tutkimus- ja kehittämisrakenteet sekä saatava riittävä rahoitus.
– Ilman tutkimusta ja kansallisia mittareita sosiaalihuolto jää pysyvästi eri asemaan kuin terveydenhuolto. Vaikuttavuuden osoittaminen ei onnistu, vaikka vaikutuksia syntyisi, Suominen sanoo.
Talentia korostaa myös, että sosiaalihuollon kokemusperäinen tieto on nostettava lakiin näyttöön perustuvan tiedon rinnalle.
– Sosiaalihuollon työ on yksilöllistä ja kontekstisidonnaista, mutta vaikeasti mitattavaa. Siksi kokemusperäinen tieto on välttämätöntä ja sen asema tulee kirjata lakiin näyttöön perustuvan tiedon rinnalle. Muuten moni tärkeä työmuoto voi jäädä palveluvalikoiman ulkopuolelle, Suominen jatkaa.
Talentia on esittänyt sosiaalihuollolle omaa T&K-mallia, jonka avulla palveluista voidaan tehdä nykyistä vaikuttavampia, kustannustehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä.
Sosiaalihuollon periaatteiden perustuttava ihmisarvoon
Talentia muistuttaa, että sosiaalipalvelut turvaavat perus- ja ihmisoikeuksia. Siksi palveluvalikoiman periaatteiden tulee rakentua ihmisarvolle, yhdenvertaisuudelle ja asiakkaan edulle, ei hallinnollisille tai lyhyen aikavälin talousperusteille.
– Kyse ei ole vain hallinnollisista periaatteista. Kyse on siitä, kuka saa apua ja kuka jää sen ulkopuolelle, Suominen tiivistää.
Lisätietoja:
