Talentia: Hyvinvointialueiden säästökuuri vie sosiaalipalvelut romahduksen partaalle
Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kuluneen vuoden aikana syvenevään yt-kierteeseen, koska valtio ei ole turvannut niiden toiminnalle riittäviä taloudellisia resursseja. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia varoittaa, että kehitys uhkaa sosiaalipalvelujen laatua ja asiakkaiden oikeutta saada apua ajoissa.
Keski-Suomen hyvinvointialue (HyvaKS) on tuore esimerkki tilanteesta. Kesän aikana käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena esitettiin henkilöstövähennyksiä, lomautuksia ja vuokratyövoiman käytön asteittaista lopettamista.
Arvioiden mukaan alueella vähenee 40 tehtävää ikääntyneiden ja vammaisten palveluista ja 20 tehtävää lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluista sekä aikuisten sosiaalipalveluista. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan kuluvan vuoden aikana 1–8 päivän ajaksi. Lomautuksilla haetaan jopa kahden miljoonan euron säästöjä.
– Tällaisilla leikkauksilla, joita Keski-Suomen hyvinvointialueella läpiviedään, ei rakenneta kestävää tulevaisuutta. Ne ovat ristiriidassa sen kanssa, että asiakkailla on oikeus saada kaikissa tilanteissa toimivaa sosiaalihuoltoa. Säästöt voivat tuoda hetkellistä helpotusta, mutta pitkällä aikavälillä ne vain lisäävät kustannuksia, kun sosiaalihuollon ennaltaehkäisevä työ jää puolitiehen ja yhteiskunnalliset ongelmat kasautuvat, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Henkilöstön jaksaminen vaakalaudalla
Keski-Suomen hyvinvointialueen JUKOn pääluottamusedustaja Heljä Siitari nostaa esille henkilöstön jaksamisen palveluiden laatuun vaikuttavana tekijänä.
–On mahdotonta kuvitella, ettei palvelutaso kärsisi, jos resursseja leikataan näin rajusti. Jatkuvat yt-neuvottelut, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta kuormittavat työntekijöitä. Nyt näyttää siltä, että hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa otetaan laajasti käyttöön kahdeksan päivän maksimilomautukset, kun muissa toiminnoissa lomautukset ovat tyypillisesti 1–3 päivää. Työtaakka kasvaa, mutta työntekijöitä on entistä vähemmän, Siitari kertoo.
HyvaKS ei ole ainoa hyvinvointialue, jolla on käyty viime aikoina järeitä yhteistoimintaneuvotteluita. Muun muassa Kymenlaakson, Satakunnan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla on etsitty säästöjä huomattavien leikkausten kautta.
– Yt-ilmiön taustalla on rakenteellinen valtion rahoitukseen liittyvä ongelma, josta kärsivät asiakkaat ja henkilöstö, mutta jonka laskun maksaa lopulta koko suomalainen yhteiskunta, Karsio sanoo.
Resursseja vai romahdus?
Talentia vaatii, että valtio ottaa hyvinvointialueiden tilanteen vakavasti ja turvaa niille kunnollisen budjetin. Henkilöstövähennysten sijaan on löydettävä kestäviä ratkaisuja panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin, johtamiseen ja asianmukaiseen palkkaukseen.
Järjestö muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina olivat alun perin palvelujen laadun parantaminen, vaikuttavuuden lisääminen ja sote-palvelujärjestelmän toimivuuden vahvistaminen.
– Nyt ollaan päinvastaisessa tilanteessa. Yt-neuvotteluiden kierre heikentää työnantajien vetovoimaa ja vaarantaa asiakkaiden oikeuden saada tukea ajoissa. Alueet voivat onnistua tehtävässään vain, jos niillä on riittävä rahoitus ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan, Karsio summaa.
Lisätietoa:
Jenni Karsio
Puheenjohtaja
jenni.karsio@talentia.fi
09 3158 6001, 044 541 5955
