Perusteettomasta kilpailukiellosta 18 000 euron korvaukset Talentian jäsenelle

Perusteettomasta kilpailukiellosta 18 000 euron korvaukset Talentian jäsenelle

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on tyytyväinen, että sen jäsen Tiina Arffman on voittanut käräjäoikeudessa kilpailukieltoa koskevan oikeusjutun. Hän saa korvauksena ansionmenetyksestään noin 18 000 euroa.

– Tämä on merkityksellinen tuomio, joka toivottavasti suitsii jatkossa perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen.

Tiina Arffman työskenteli yksityisessä sosiaalialan yrityksessä. Hän ilmoitti työnantajalleen irtisanoutuvansa sekä suorittavansa jatko-opintoihin liittyvän opinnäytetyön ja työllistyvänsä toisessa yrityksessä. Työnantaja kuitenkin kielsi opintojen loppuun saattamisen sekä toiseen yritykseen siirtymisen vedoten työsuhteen aikana tehtyyn kilpailukieltosopimukseen. Tämän seurauksena Arffmanille tuli voimaan kilpailukielto, jonka rikkomisesta olisi seurannut mittava sopimussakko.

– Työnantajan ilmoittaessa kilpailukieltosopimukseen vetoamisesta, minulle oli itsestään selvää ottaa yhteyttä Talentiaan pyytääkseni neuvoja, Arffman kertoo.

– Työntekijä oli tässä tilanteessa aivan selkä seinää vasten. Oleellista kuitenkin on, että kilpailukieltosopimuksella on laissa määritellyt kriteerit, joita työnantajan tulee noudattaa, Tiina Kinnunen Talentiasta korostaa.

Kolmen vuoden kilpailukielto lainvastainen

Talentia puolusti jäsenensä etuja viemällä Tiina Arffmanin tapauksen käräjäoikeuteen.

Oikeuden päätöksen mukaan kilpailukieltosopimus on rajoittanut Arffmanin perustuslaillista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Kilpailukieltosopimuksen ehdot olivat olleet epäselviä ja laajuus oli määritelty epämääräisesti. Kilpailukiellon enimmäisajaksi oli sopimukseen kirjattu kolme vuotta, mikä on lainvastaista.

– Kuultuani työnantajan määrittelemän kilpailukiellon pituuden ja laajuuden olin hämmästynyt ja tunsin suurta epäoikeudenmukaisuutta. Tuntui kohtuuttomalta, että minua voitaisiin estää työskentelemästä koulutustani vastaavalla alalla kolme vuotta, Arffman sanoo.

Oikeuden päätöksessä myös todetaan, että työnantaja ei ole pystynyt osoittamaan, että kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimus voi olla perusteltu, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että hän käsittelee kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa.

– Tiina Arffman ei ole toiminut yhtiön hallituksessa tai ollut vastaavassa asemassa. Hän on osallistunut toiminnan kehittämiseen samaan tapaan kuin kaikki muutkin työntekijät. Kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytyksiä ei siis ollut, joten kilpailukieltosopimus oli mitätön, Tiina Kinnunen summaa.

Arffman kertoo olevansa helpottunut, että oikeus toteutui.

– Kannatti ehdottomasti lähteä vaatimaan omia oikeuksiaan! Toivon, että muutkin Talentian jäsenet hyötyvät tapauksestani. Olen kiitollinen, että Talentia otti tapaukseni hoitaakseen ja oli tukenani koko prosessin ajan.

Kilpailukieltolakiin tullut muutoksia – rajoittavat sopimukset saattavat vähentyä

– Kilpailukieltosopimuksia on tehty sosiaalialan yksityissektorilla luvattoman paljon, vaikka todellisuudessa lain määrittämiä erityisen painavia syitä kilpailukieltosopimukselle on erittäin harvoin. Työsopimuslain uudistus kilpailukiellon osalta toivottavasti muuttaa tilannetta, koska jatkossa työnantajien on maksettava korvaus ajalta, jolloin henkilö ei voi tehdä töitä kilpailukiellon vuoksi, Tiina Kinnunen toteaa.

Työsopimuslain muutokset tulevat voimaan asteittain vuoden 2022 alusta lähtien. Työntekijälle maksettava korvaus siltä ajalta, kun hän ei voi työskennellä kiellon vuoksi, on vähintään 40 prosenttia työsuhteen viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta.

Työnantaja voi vuoden 2022 aikana arvioida ennen vuotta 2022 tehtyjen kilpailukieltosopimusten lainmukaisuutta ja tarpeellisuutta sekä irtisanoa sopimukset.

>> Lue lisää: Tiesitkö, että kilpailukieltoja koskeva lainsäädäntö muuttuu?

Jaa sivu