JUKO esittää rahakannustinta sote-henkilöstön työhyvinvointiin hyvinvointialueilla
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 2021 lopulla työryhmän miettimään keinoja sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi. Yksi työryhmän ehdotuksista on työhyvinvoinnin kehittäminen.
Työryhmässä mukana oleva JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren korostaa, että vaikuttavin keino edistää työhyvinvointia on raha.
JUKO onkin ministeriön työryhmässä ehdottanut, että sairauspoissaolojen ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen otetaan huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa.
”Hyvinvointialueita ja sote-palveluja rahoittaessaan valtio voisi siis kannustaa sote-työpaikkoja kehittämään henkilöstön työhyvinvointia. Näin hyvinvointialue hyötyisi työhyvinvoinnin parantamisesta myös taloudellisesti”, Löfgren sanoo.
Työpahoinvoinnin monet seuraukset
Maria Löfgren korostaa, että työhyvinvoinnin parantuminen toisi varsinaisen rahoitusporkkanan lisäksi hyvinvointityönantajalle taloudellista hyötyä myös nykyistä pienempinä poissaolokustannuksina.
”Kehno työhyvinvointi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia ja sairauspoissaoloja. Pahimmillaan se johtaa mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.”
Löfgrenin mukaan tämä aiheuttaa ihmisten henkilökohtaisten kriisien lisäksi kalliin kustannuserän yleisesti yhteiskunnalle.
”OECD:n mukaan mielenterveysongelmat aiheuttivat suomalaisille 11 miljardin laskun vuonna 2020. Tämä lasku sisältää yhtenä tekijänä myös työhyvinvoinnin puutteesta johtuvat mielenterveysongelmat.”
Koulutusmäärät vielä avoinna
Sosiaali- ja terveysministeriö esitteli työryhmän alustavia toimenpide-ehdotuksia tiedotustilaisuudessa 14. tammikuuta. Ehdotusten yhtenä osa-alueena on juuri työn veto- ja pitovoima sekä työhyvinvointi yhdessä työolosuhteiden, ammatillisen liikkuvuuden ja sukupuolten tasa-arvon kanssa.
Lisäksi ehdotuksessa ovat omina kohtinaan: osaamisen johtaminen – kansainvälinen rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto – palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä – tehtävärakenteet, työnjaon muutokset ja osaamisen joustava käyttö ja pääsyvaatimukset – palveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaamisen käyttö.
Maria Löfgren kertoo, ettei työryhmä ole vielä käsitellyt sote-henkilöstön eikä varsinkaan eri ammattialojen koulutusmääräkysymystä muutoin kuin pintapuolisesti eikä mitään yhteistä tiekarttaa ole.
”Tämän aihepiirin osalta ei pidäkään hätiköidä, vaan täytyy laatia johdonmukainen etenemissuunnitelma vähintään keskipitkän aikavälin tähtäimellä. Yliopistojen koulutuspaikkojen lisääminen ei sellaisenaan tuo ratkaisua niihin erikoistumistehtäviin, joissa henkilöstöstä on pulaa.”
Työryhmässä JUKO edustaa korkeakoulutettuja sote-ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi mukana ovat myös edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työnantajapuolta edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja sote-henkilöstöä JUKOn lisäksi Hali ry, SOTE ja JAU.
JUKO julkaisi uutisen 14.1.2022.