Järjestöjen kannanotto: Satakunnan hyvinvointialueella ei ymmärretä professiojohtajien merkitystä
Suomen Sairaanhoitajat, Satakunnan Sairaanhoitajat, Akavan sairaanhoitajat ja Taja, Hallintoylihoitajien hallitus, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Talentia ry ja Super ry vastustavat Satakunnan aluehallituksen aikomusta siirtää professiojohtajien virat hallintosäännöstä toimintasääntöön.
“Suunnitelma herättää kysymyksen nähdäänkö eri professiot yhdenvertaisina ja soteuudistuksen tavoitteiden mukaisina johtamistehtävinä ja onko Satakunta osannut hyödyntää professiojohtajien roolia? Professiojohtajien tärkein tehtävä on johtaa hyvinvointialueen yli toimivia prosesseja ja rakentaa yhteistyötä ammattialojen välillä. Tätä ei voi hoitaa virkatyön ohessa tai jakamalla tehtäviä eri esihenkilöille. Professiojohtajien rooli on keskeinen myös hyvinvointialueiden välisessä ja kansallisessa yhteistyössä, erityisesti valmius- ja varautumistehtävissä.
Lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalihuollon kokonaisuudesta vastaaminen, toimintojen tasavertainen kehittäminen ja tutkimus sekä laadun ja vaikuttavuuden osoittaminen edellyttävät monialaista professiojohtamista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun mukaisesti (Laki 612/2021, §8). Tätä johtamista tekevät siihen koulutetut ja riittävän pätevyyden omaavat oman alansa ammattilaiset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 32 § linjaa selkeästi, että valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta. Hyvinvointialueiden vastuulla on puolestaan huolehtia palveluiden järjestämisestä 8 § mukaan. Tämä sisältää velvoitteen varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja ne toteutuvat yhteismitallisesti. Jos professiojohtajuudet alistetaan toimintasääntöihin ilman eri sotealat ylittävää johtamismandaattia, lakien ja asetusten tavoite ei toteudu.
Satakunnan hoitotyön professiojohtajan virka on ollut täyttämättä huhtikuusta lähtien, ja työ on hoidettu ilman erikseen nimettyä vastuuhenkilöä. Lääketieteen johtamiselle on varattu vain 10 % työajasta toisen tehtävän ohessa. Sata-alueen sotejohtaja Sari Rantasen mukaan sosiaalityön professiojohtajuus Satakunnassa on taattu, jotta tutkimus-, kehitys- ja yliopistoyhteistyö olisi jatkossakin turvattu. Väistämättä tästä saa kuvan, etteivät nämä alat ja tehtävänkuvat ole yhdenvertaisia sotejohtajan silmissä.
Professiojohtajien tehtävät suurilla ammattialoilla tulisi priorisoida hyvinvointialueilla. He vastaavat ammattialansa henkilöstön osaamisen johtamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisestä ja palveluiden laadun varmistamisesta. Lisäksi he koordinoivat alan tutkimusta, seuraavat palveluiden yhdenmukaisuutta ja rakentavat monialaista yhteistyötä. Professiojohtajien rooli on varmistaa, että lain edellyttämät velvoitteet toteutuvat tehokkaasti ja taloudellisesti, sekä omalla alueella että yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Satakunnan aluehallituksen on otettava vastuu ja taattava, että professiojohtajien virat säilyvät hallintosäännössä, jotta hyvinvointialueen toimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää soteuudistuksen hengen mukaisesti. Ammatillinen johtajuus ei ole pelkkä muodollisuus – se on välttämättömyys, erityisesti aikana, jolloin operatiiviseen toimintaan kohdistuu säästöpaineita.”
Allekirjoittajat:
Anne Pauna, toiminnanjohtaja, Suomen Sairaanhoitajat
Heljä Lundgrén-Laine, puheenjohtaja, Suomen Sairaanhoitajat
Elina Haapala, puheenjohtaja, Satakunnan Sairaanhoitajat
Hallintoylihoitajat ry:n hallitus
Jenni Karsio, puheenjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Kirsi Grym, puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto
Päivi Inberg, puheenjohtaja, Super Ry
Vilhelmiina Lehto-Niskala, puheenjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja
Lisätiedot
