Asiakkaiden ohjaaminen kuntouttavaan työtoimintaan uudistuu säästöpaineiden keskellä – Talentia varoittaa riskeistä
Hallitus suunnittelee kuntouttavaa työtoimintaa eli heikentyneestä työ- ja toimintakyvystä kärsivien työttömien sosiaalipalvelua koskevan lain uudistamista. Uudistuksen myötä työllistymistä edistäviä aktivointisuunnitelmia laadittaisiin jatkossa vain niille työttömille, jotka saavat toimeentulotukea.
Työttömyysetuutta saavien ohjaaminen kuntouttavaan työtoimintaan toteutettaisiin jatkossa niin sanotun monialaisen työllistymissuunnitelman – eli työttömän, työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen ja Kelan yhteistyössä luoman palveluja yhteensovittavan suunnitelman – perusteella.
Hallituksen tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä eri suunnitelmien välillä ja keventää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työn hallinnollista taakkaa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää tavoitetta myönteisenä, mutta muistuttaa, että hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne heikentää jo nyt sosiaalialan ammattilaisten mahdollisuuksia osallistua monialaisten suunnitelmien laadintaan, joiden tarvetta lakimuutos lisäisi.
– Kuntouttavaa työtoimintaa on jo valmiiksi supistettu ja heikennetty hyvinvointialueilla monin tavoin säästöjen vuoksi. Samalla monialaisen tuen yhteistoimintamalli, jonka avulla luodaan yhteistyössä työllistymissuunnitelma, on vielä kehitysvaiheessa niin yhteistyön, prosessien kuin sisältöjenkin osalta. Siksi uudistus pitäisi toteuttaa huolella ja harkiten – se olisi sekä asiakkaiden että koko yhteiskunnan etu, sanoo Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen.
Talentian mukaan lakiesityksessä ei ole riittävän hyvin huomioitu kokonaistilannetta, jossa sosiaalihuollon palveluita ja toimeentulolakia ollaan uudistamassa sekä työttömyysturvan ehtoja kiristämässä.
Talentian mukaan lakiesityksessä ei ole riittävän hyvin huomioitu kokonaistilannetta, jossa sosiaalihuollon palveluita ja toimeentulolakia ollaan uudistamassa sekä työttömyysturvan ehtoja kiristämässä. Sosiaalihuollon ammattilaisten työtä ei tulisi hankaloittaa entisestään, järjestö painottaa.
– Yksittäisen uudistuksen ajoitus on haasteellinen, varsinkin kun hallitus on linjannut muitakin kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä muutoksia lähitulevaisuudessa. Ennen kaikkea tarvittaisiin sekä valtakunnallista että alueellista järjestelmällistä kehittämistyötä, jotta työllistymistä tukevat palvelut vastaisivat paremmin ihmisten tuen tarpeisiin, toteaa Ruuskanen.
Uudistus osa hallituksen säästölinjaa
Talentia katsoo lakiesityksen olevan jatkoa hallituksen hyvinvointialueita koskevalle säästölinjalle. Järjestö varoittaa, että säästötoimet osuvat raskaasti niihin kansalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja tarvitsevat eniten tukea.
– Lakiuudistuksen taustalla on hallituksen tavoite vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta. Tällaiset leikkaukset voivat kuitenkin heikentää palvelujärjestelmän rakennetta ja johtaa siihen, että tukea tarvitsevat ihmiset jäävät yhä useammin ilman apua, Ruuskanen sanoo.
Henkilöstön hyvinvointi ja resurssit vaikuttavat palveluiden laatuun
Talentia painottaa, että hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen henkilöstön veto- ja pitovoimaa on vahvistettava. Tämä edellyttää riittäviä resursseja sekä mahdollisuuksia kehittää työn sisältöä – se vaikuttaa suoraan myös kuntouttavan työtoiminnan ja työllistymistä edistävän monialaisen yhteistyön onnistumiseen.
– Kuntouttava työtoiminta on monilla alueilla tiiviisti sidoksissa esimerkiksi aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Jos rahoitusta taas vähennetään, sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko työikäisten sosiaalipalveluihin ja monialaiseen yhteistyöhön muun muassa mielenterveys-, päihde- ja työllisyyspalvelujen kanssa. Jotta hyvinvointialueet voivat aidosti vastata asiakkaiden tarpeisiin, henkilöstön työskentelymahdollisuudet on asetettava etusijalle ja alueiden rahoitusta vahvistettava, Ruuskanen tähdentää.
