Akavan hallitus hyväksyi yhteiskuntasopimuksen neuvottelutuloksen
Akava on valmis hyväksymään ratkaisun, koska sen mielestä yritykset saisivat sopimuksen avulla nopeavaikutteista parannusta kustannuskilpailukykyyn. Tätä kautta vienti saisi vauhtia, julkisen talouden kestävyys paranisi ja ennen kaikkea työllisyys lisääntyisi.
– Ratkaisu ei ole työntekijöille kivuton. Se kohtelee meitä kuitenkin tasapuolisemmin kuin pakkolakipaketti, jonka maan hallitus hylkää, jos kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun. Ratkaisu on myös yrityksille parempi ja joustavampi kuin pakkolait, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Neuvottelutuloksen pääkohdat
- Työaika pitenee 24 tunnilla, sovitaan alakohtaisesti
- Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus 30 prosentilla määräajaksi – pitkät lomat säilyvät
- Työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sava-maksujen siirtoa työnantajilta työntekijöille – ei sairausajan palkanalennusta tai omavastuupäivää
- Nolla-linjalla vuosi 2017
- vaikutus ostovoimaan noin -0,4 % – -0,6 % (Akavan laskelma)
Torjuntavoitto julkisen sektorin työntekijöille
”Neuvottelujen lähtökohtana olivat julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat laajat palvelussuhteen ehtojen leikkaukset, joilla parannettaisiin yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kuvaavaa oli esitys työajan pidentämisestä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia kahdeksalla päivällä. Nyt selvitään sillä, että lomaraha pienenee noin kolmanneksella määräaikaisesti, eikä lomiin kajota”, analysoi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen
”Lomarahaleikkauksella rahoitetaan yksityisen sektorin työnantajamaksun alennusta. Se kirpaisee, mutta voidaan osana muutoin kohtuullisemmaksi muuttunutta kokonaisuutta hyväksyä”, toteaa Luukkainen.
Luukkaisen mielestä julkisen sektorin työntekijöitä vastaan tultiin myös siinä, ettei sairauspäivien karenssi sisälly ratkaisuun. Sairauspäivien palkanmenetys kun olisi koetellut erityisesti naisvaltaista julkista sektoria.
Neuvotteluratkaisu pidentää nykyisten työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloa vuodella tammikuun loppuun 2018. Sopimus ei sisällä palkantarkistuksia, mikä koskee koko työmarkkinakenttää. Positiivista olisivat parannukset työntekijän muutosturvaan.
”Paikallisen sopimisen osalta myönteistä on, että pääsemme siitä itse neuvottelemaan. Toinen merkittävä asia on, että tässä ei sovita palkankorotusten määrittämistavasta. Se ei siis sisällä sen enempää vientivetoista Ruotsin kuin Suomen malliakaan, vaan työntekijäjärjestöt pääsevät keskenään samalta viivalta neuvottelemaan palkoista ja työehdoista sekä tulevasta palkankorotusmallista”, Luukkainen muistuttaa.
Sopimus tasapuolisempi kuin pakkolakipaketti
”Talentian näkökulmasta neuvottelutulos poistaa maan hallituksen pakkolakipaketista sairasajan palkan leikkaamisen, pitkien lomien lyhentämisen, lomarahojen pysyvän leikkaamisen sekä valtion budjetin 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset”, arvioi Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
”Sopimus on tasapuolisempi kuin hallituksen pakkolakipaketti. Kokonaispaketissa vuonna 2017 minkään sektorin palkat eivät nouse. Kaikkien palkansaajien ostovoimaa leikataan siirtämällä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöille. Lisäksi jokaisella sopimusalalla työaikaa pidennetään 24 h vuodessa. Pitkien lomien lyhentäminen saatiin taklattua julkisen sektorin lomarahojen määräaikaisella alentamisella. Ratkaisu ei ollut helppo mutta joka tapauksessa parempi ja tasapuolisempi kuin pakkolakipaketti”, toteaa Ristimäki.
