Akava uudistaa toimintaansa ja tehostaa jäsentensä jäsenmaksujen käyttöä

Akava uudistaa toimintaansa ja tehostaa jäsentensä jäsenmaksujen käyttöä

Akava uudistaa toimintaansa ja kohdentaa jäsentensä jäsenmaksujen käyttöä nykyistä tuloksellisemmaksi.

Akavan hallitus on kuluvan strategiakauden alussa päättänyt arvioida Akavan toimintaa ja siihen liittyviä rakenteita, ja Akava on toteuttanut tätä hallituksen antamaa tehtävää.

– Kun ympäröivä maailma muuttuu, on myös ay-liikkeen toiminnan muututtava. Akavan kuuluu rahoittaa ensisijaisesti sellaista edunvalvontaa, josta hyötyvät akavalaiset palkansaajat. Se ei missään nimessä tarkoita yhteistyön lopettamista – ei muiden palkansaajajärjestöjen tai työnantajienkaan kanssa. Olemme rahankäytöstämme tilivelvollisia ennen kaikkea Akavan hallitukselle ja liittojemme jäsenille, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder.

Tämän johdosta hallitus on tänään keskiviikkona todennut, että Akavan jäsenyys SAK:n, Akavan ja STTK:n Brysselin-edustustossa FinUnionsissa ei vastaa niitä tavoitteita ja toimintaa, jotka tukevat Akavan strategiaa ja jäsenten edunvalvontaa.

– FinUnions on perustettu 1991. Sen toiminta on pysynyt hyvin samankaltaisena 25 vuotta, vaikka toimintaympäristö EU:ssa on muuttunut. Akava maksaa FinUnionsille 109 000 euroa vuodessa, vaikka Akavan asiantuntijat ja kansainvälisten asioiden päällikkö ovat viime vuodet hoitaneet EU-edunvalvontaa suorin kontaktein sekä yhteistyössä kansainvälisten ay-järjestöjen kanssa. Toimiston ylläpito Brysselissä ei siten ole enää tarkoituksenmukaista.

Akava jatkaa kansainvälistä yhteistyötä korkeakoulutettujen ryhmien neuvottelukunnassa Eurocadresissa sekä työntekijöiden kansainvälisissä kattojärjestöissä ITUCissa ja EAY:ssä.

– Akavan painopisteitä EU-edunvalvonnassa ovat muun muassa työaikadirektiivi, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, psykososiaalisten riskien ehkäisy, EU:n sosiaalinen dialogi sekä panostaminen koulutus-, osaamis- ja innovointipolitiikkaan ja talouskasvuun. Teemme näissä asioissa sekä ay-yhteistyötä että Akavan omaa, suoraa vaikuttamistyötä, Fjäder kertoo.

Hallitus kävi myös laajan keskustelun Akavan rahoitusosuudesta Palkansaajien tutkimuslaitoksessa (PT). Keskustelua ja selvitystyötä korkeakoulutettuja hyödyttävästä tieteellisestä tutkimuksesta jatketaan vielä ennen lopullista päätöstä 5. lokakuuta.

– Akavan vuosittainen jäsenmaksu PT:ssä on kasvanut viidessä vuodessa 169 000 eurosta 273 000 euroon. Tällä rahoituksella pyöritetään PT:n perusinfrastruktuuria ja yleishyödyllistä perustutkimusta. Jos haluamme enemmän akavalaisia hyödyttävää tutkimusta, joudumme maksamaan tutkimuksista vielä erillisrahoitusta, ja tähän budjettimme ei veny, Fjäder kertoo.

Akava selvittää vaihtoehtona, että PT:n rahoittamisen sijaan Akava panostaa nykyistä enemmän omaan tutkimustoimintaansa ja ostaa tieteellistä tutkimusta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta sekä useilta eri tutkimuslaitoksilta, tarvittaessa myös PT:ltä. Ennusteissa Akava hyödyntää jo nyt lähinnä valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteita.

Akava tekee palkansaajayhteistyötä laajasti muun muassa kolmikantaisessa vaikuttamisessa ja lainsäädäntövalmistelussa sekä neuvotteluissa, erilaisissa edustuksissa, kampanjoissa, viestinnässä ja kouluttamisessa.

– Palkansaajayhteistyö on ehdottoman tärkeää. Olisi erittäin valitettavaa, jos Akavan toiminnan ja rakenteiden uudistaminen ja jäsenmaksujen käytön järkevöittäminen aiheuttaisi välien rikkoontumisen. Akava on edelleen valmis tekemään yhteistyötä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa, oli niiden muoto ja rakenne millainen tahansa, Fjäder sanoo.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder

Akava julkaisi tiedotteen 21.9.2016

Jaa sivu