Akava: Työuupumus aiheuttaa liian suuren taloudellisen taakan
Akava vaatii, että työuupumuksen ennaltaehkäisyä ja hallintaa parannetaan, jotta työntekijät jaksavat työssään ja työuupumuksen kustannukset eivät enää rasita taloutta ja tuottavuuden kehitystä. Työturvallisuuslakia pitää täsmentää ja antaa asetus psykososiaalisten kuormituksen ehkäisemiseksi.
– Työuupumuksella on liian kova hinta yksilölle, työyhteisöille ja yhteiskunnalle. Mielenterveyden ongelmista kertyy yhteiskunnallemme OECD:n arvion mukaan vuosittain 11 miljardin euron kustannukset. Puolueet ovat hakemassa ratkaisuja saman suuruusluokan säästöiksi tulevalla vaalikaudella. Yhtenä keinona päästä julkisen talouden tasapainottamisessa kunnon askel eteenpäin vaadimme, että tartutaan nyt toimeen työhyvinvoinnin edistämiseksi, korostaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Yhä useampi akavalainen kertoo kokevansa suurta tai melko suurta työuupumusriskiä
Akava Works -työolotutkimuksen 2026 mukaan 52 prosenttia vastaajista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 38 prosenttia. Muutos on 14 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. Eniten haitallista kuormitusta aiheuttavat yhtäaikaiset tehtävät, kiire, keskeytykset ja liian suuri työmäärä.
– Tutkimuksemme tulokset kertovat karua viestiä. Työturvallisuuslaki velvoittaa nykyisinkin tunnistamaan työn vaaratekijät ja ehkäisemään haitallista kuormitusta. Käytännössä psykososiaalisia riskejä ei työpaikoilla kuitenkaan tunnisteta ja hallita riittävän järjestelmällisesti. Haitallinen kuormitus ja sen hallinta leimataan usein yksilötason asiaksi, vaikka ongelmien syyt ovat laajempia: monet työpaikan tekijät kuten työn organisointi, johtaminen ja käytettävissä olevat resurssit ovat ratkaisevia, Löfgren toteaa.
Painotus ongelmien ennaltaehkäisyyn
– Vaadimme selkeämpää lainsäädäntöä psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemiseksi. Tämä tarkoittaa työturvallisuuslain täsmentämistä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä koskevan asetuksen antamista. Asetusta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä, ja se pitää mielestämme toteuttaa vielä tällä hallituskaudella. Siten voimme selkeyttää nykyisiä velvoitteita, jotta haitallista kuormitusta voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti ja puuttua ongelmiin riittävän varhain, Löfgren sanoo.
– Jos reagoidaan vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on jo uupunut työssään, ollaan liikkeellä aivan liian myöhään. Silloin kustannukset ovat kovemmat sekä yksilölle ja työpaikalle että yhteiskunnalle. Mielenterveysperusteisten sairauslomien takia menetetään yli 6 miljoonaa työpäivää vuodessa ja näiden sairauspoissaolojen kustannukset ovat 1–2 miljardia euroa vuodessa, Löfgren jatkaa.
– Työhyvinvoinnin edistäminen on hyvää kasvupolitiikkaa, sillä kestävä talouskasvu rakentuu ihmisten työkyvylle, osaamiselle ja uudistumiskyvylle. Panostamalla työhyvinvointiin ehkäisemme ongelmia ja samalla sijoitamme tuottavuuteen ja kestävään kasvuun, Löfgren painottaa.
Työuupumus ja mielenterveyden häiriöt tilastoina vuonna 2025
- Työterveyslaitoksen mukaan kertyi yli 750 000 työuupumukseen liittyvää sairauspoissaolopäivää, joiden yhteiskunnallisen kustannuksen arvioidaan olevan 260 miljoonaa euroa.
- Yli satatuhatta henkilöä sai Kelan sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden takia.
- Noin 97 000 henkilöä oli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä on 55 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin Suomessa noin 1,35 miljardia euroa.
Kampanja kuormitusriskeistä
Työ ei saa tehdä meistä eläviä kuolleita, korostaa Akava The Working Dead -kampanjassaan 11.–25. marraskuuta. Lue lisää kampanjasta https://akava.fi/workingdead/
Työolotutkimuksen tulokset
Tutustu Akava Works -työolotutkimuksen 2026 tuloksiin https://akavaworks.fi/kysely/tyoolotutkimus-2026/
Akava Works -työolotutkimuksen 2026 mukaan 52 prosenttia vastaajista arvioi työuupumusriskinsä suureksi tai melko suureksi.
