Akava kannattaa jatkovalmistelua työehtosopimusten rajariita -kysymyksessä

Akava kannattaa jatkovalmistelua työehtosopimusten rajariita -kysymyksessä

Työministeri Tuula Haatainen asetti helmikuussa Minna Etu-Seppälän ja Simo Zittingin selvityshenkilöiksi työehtosopimuksiin liittyvistä rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvitys julkaistiin tänään. Akava kiittää selvityshenkilöitä työstä ja kannattaa kolmikantaisen valmistelun aloittamista. Samassa yhteydessä tulisi aloittaa laajempi sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistaminen, Akava huomauttaa.

Rajariidoissa on kyse siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Selvitystyön tuli kohdistua lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa.

– Työehtosopimusten rajariitatilanteet ovat valitettava ilmiö työmarkkinoilla. Niiden ennaltaehkäisemiseksi tai ratkaisemiseksi ei ole laissa säännöksiä eikä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Rajariidat kuitenkin uhkaavat lisääntyä, kun sopimusjärjestelmä osin hajautuu ja työelämä muuttuu nopeasti. On tärkeää, että menettelytapoja ja lainsäädäntöä kehitetään, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Selvityshenkilöt esittävät muun muassa vapaaehtoista sovittelua, joka ulottuisi sekä rajariitoihin että laajemmin työriitoihin. Työriitatilanteissa olisi mahdollinen harkinta-aika, jonka aikana osapuolet eivät voisi aloittaa työtaistelutoimia.

– Esitimme sovittelujärjestelmän uudistamista ennakoivammaksi. Nyt sovittelu alkaa pääosin vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Ennakoitavuus edistäisi työriitojen tehokasta sovittelua, jolloin riidat eivät välttämättä etenisi työtaisteluksi. Ennakoitavuus voisi parantaa neuvottelukulttuuria osapuolten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin sovittelutoimiston resurssien lisäämistä, kuten olemme esittäneet, Murto sanoo.

Selvityshenkilöt esittävät lisäksi sovitteluun liittyvän valmistelun täsmentämistä lainsäädännössä sekä muun muassa täsmennystä siihen, mitä tahoja kuullaan työtuomioistuinprosessissa.

– Valmisteluun liittyvä esitys on tarpeellinen, sillä nykyisin sovittelijalle mennään usein liian valmistautumattomana, eivätkä osapuolet ole välttämättä yksilöineet riidan kohteita täsmällisesti. Olemme esittäneet, että sovittelumenettelyä täsmennetään ja säädetään määräajat sovittelun kulkuun. Lisäksi osapuolten tulisi täsmentää ja yksilöidä riidan kohteet määräaikaan mennessä, Murto jatkaa.

Akava ja sen neuvottelujärjestöt ovat esittäneet laajempaa sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistamista, jolle on välttämätön tarve ja perustelut.

Sekä työmarkkinoiden toiminta että sopimus- ja neuvottelujärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi siitä, kun sovittelujärjestelmä on rakennettu ja työriitalaki on säädetty. Valtiovalta ja hallitus vastaavat sovittelujärjestelmän toimivuudesta ja riittävistä resursseista.

– On kaikkien etu, että sovittelutoiminta tukee työriitojen tehokasta sovittelua ja sopimukseen pääsemistä, jolloin työtaistelut voitaisiin ainakin osin välttää, Murto korostaa.

Akava julkaisi tiedotteen 16.9.2021

Jaa sivu