Ilmoitusvelvollisuus


Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulevat nopeasti tietoon ja niihin voidaan puuttua ajoissa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta tuli voimaan 1.8.2021. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulevat nopeasti tietoon ja niihin voidaan puuttua ajoissa.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämää tai tuottamaa päiväkotitoimintaa ja perhepäivähoitoa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös avointa varhaiskasvatustoimintaa siltä osin, kun toiminnassa on noudatettava varhaiskasvatuslakia. Näitä pykäliä ovat: lapsen edun ensisijaisuus (4§), palveluiden tuottamistapa (5§), varhaiskasvatusympäristö (10§), osallisuus ja vaikuttaminen, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (21§), paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (22§) ja luvut, joissa säädetään toiminnan hallinnosta ja valvonnasta, rahoituksesta ja maksuista sekä valvontaviranomaisen päätöksiin liittyvistä oikeusturvakeinoista.

Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee myös päiväkodissa järjestettävää esiopetusta soveltuvin osin: päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta koskevia pykäliä sekä valvontaan liittyviä varhaiskasvatuslain 55—58 §:iä. Perusopetuslain 628/1998 2 §:n 1 momentin nojalla esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

HUOM! Varhaiskasvatuslain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ei saa sekoittaa lastensuojelulaissa 25§ mukaiseen ilmoitusvelvoitteeseen.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on monien muiden alojen työntekijöiden lisäksi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Varhaiskasvatuslain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee sitä, että varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla.

Kuka voi tehdä ilmoituksen?

Ilmoituksen voi tehdä toimipaikan henkilöstömitoitukseen laskettava kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevä henkilökunta (vakituinen tai määräaikainen). Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee aina myös varhaiskasvatuksessa työskentelevää erityisopettajaa ja esiopetuksen tehtävissä varhaiskasvatuksen toimipaikassa toimivaa henkilöä.

Toimi näin:

  • Jos varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, hänen tulee ilmoittaa asiasta viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle.
  • Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti, jotta ilmoitukset voidaan dokumentoida ja mahdollisesti tarvittaessa myöhemmin todentaa, että henkilökuntaan kuuluva on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa.
  • Ilmoitus tulee tehdä omalla nimellä. Ilmoituksen voi tehdä myös työyhteisö.
  • Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, jos se on välttämätöntä asian käsittelemiseksi ja epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
  • Ilmoitusvelvollisuus koskevaan vain sellaisia epäkohtia, jotka henkilöstö on itse havainnut ja pystyy sen todentamaan.

Mitkä ovat ilmoituksen tekijän oikeudet?

Ilmoitusvelvollisuus on osa työntekijälle kuuluvia velvollisuuksia.

Ilmoituksen tekijään tai tekijöihin ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.

Jos epäilee, että esihenkilön tai ylemmän johdon käyttäytyminen muuttuu ilmoituksen tekemisen jälkeen, tulee asiasta keskustella johdon kanssa työpaikalla. Asiasta on hyvä keskustella myös työtiimissä, jotta saa useamman ihmisen havainnot tilanteesta. Kohtelun muuttumisesta on hyvä esittää mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä, jotta tilanteen korjaamistoimenpiteissä löydetään yhteinen näkemys. Tarvittaessa voi pyytää keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutettua.

Mitä tapahtuu ilmoituksen jättämisen jälkeen?

  • Ilmoituksen vastaanottaneen varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavan henkilön tulee ilman aiheetonta viivytystä käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
  • Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee ilmoittaa asiasta aina edelleen varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle, jotta epäkohta tai ilmeisen epäkohdan uhka on myös varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan tiedossa mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä varten.
  • Jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei pystytä itsenäisesti poistamaan varhaiskasvatuksen toimipaikassa, on varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan annettava asiassa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi.
  • Varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan on ilmoitettava asiasta edelleen aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, jos epäkohtaa tai sen ilmeistä uhkaa ei toimenpiteistä huolimatta poisteta.
  • Ilmoitukset säilytetään, kunnes vuosi on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ilmoitus tehtiin.
  • Ilmoituksen alun perin tehnyt työntekijä voi edelleen käyttää kanteluoikeuttaan aluehallintovirastoon. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena ei ole kaventaa muita varhaiskasvatushenkilöstön käytettävissä olevia keinoja epäkohdista ilmoittamiseksi.
  • Henkilöstöllä on aina oikeus myös ohittaa varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaava henkilö ja ilmoittaa epäkohdasta tai epäkohdan uhasta suoraan varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle esimerkiksi pelätessään kielteisiä vastatoimia.
  • Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on kohtuullisen ajan kuluessa oikeus saada tietää mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty.

Mitä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluu?

Epäkohdaksi katsotaan esimerkiksi (luettelo ei ole tyhjentävä):

  • asia tai tilanne, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteet, lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset vaarantuvat varhaiskasvatuslain vastaisesti,
  • varhaiskasvatuksen laadussa ilmenevät puutteet, lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu,
  • tilanteet, joissa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on lapsen kehitykselle vahingollista tai joissa epäkohtiin puuttumista pyritään estämään henkilöstöä vaientamalla tai epäkohtia piilottelemalla ja tämä muodostaa uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle,
  • tilanteita, joissa toimita tai olosuhteet voivat johtaa varhaiskasvatuslain tai sen tavoitteiden toteutumisen vastaiseen tilanteeseen, esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilat eivät ole terveellisiä, turvallisia tai vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin tai
  • tilanteet, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä ja mitoituksesta poiketaan lainvastaisesti.

Ilmoitusmenettelyyn liittyvistä asioista on tiedotettava

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan tulee tiedottaa henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista.

Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä.

Menettelyohjeista tulee selkeästi ilmetä ne henkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joita ilmoitusvelvollisuus koskee ja miten ja kenelle ilmoitus tulee tehdä. Menettelyohjeiden tulee sisältää myös riittävästi ohjausta sen arvioimiseksi, millaisia epäkohtia ilmoitusvelvollisuus koskee.

Työntekijöitä tulee ohjeistaa, että ilmoituksen tulee sisältää vain epäkohdan tai sen uhan poistamista tarpeellisia tietoja. Täsmällisillä menettelyohjeilla varmistetaan, ettei epäkohtailmoituksen käsittelyn yhteydessä tulisi käsiteltäväksi tarpeettomia varhaiskasvatuksen työntekijöiden tai lasten henkilötietoja.

Ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista tulee tiedottaa kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikassa työskenteleviä henkilöitä. Myös niitä, joita ilmoitusvelvollisuus ei koske (esimerkiksi toimipaikan mahdollista keittiöhenkilökuntaa). Yksityinen palveluntuottaja voi liittää menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Menettelyn tarkoituksena on sitouttaa myös työnantajapuoli hyväksymään ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja hyödyntämään sitä toimintansa kehittämisessä, jotta lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laatu ja lain tavoitteet toteutuvat.

Jaa sivu