Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulevat nopeasti tietoon ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta tuli voimaan 1.8.2021. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulevat nopeasti tietoon ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämää tai tuottamaa päiväkotitoimintaa ja perhepäivähoitoa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös avointa varhaiskasvatustoimintaa siltä osin, kun toiminnassa on noudatettava varhaiskasvatuslakia. Näitä pykäliä ovat: lapsen edun ensisijaisuus (4§), palveluiden tuottamistapa (5§), varhaiskasvatusympäristö (10§), osallisuus ja vaikuttaminen, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (21§), paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (22§) ja luvut, joissa säädetään toiminnan hallinnosta ja valvonnasta, rahoituksesta ja maksuista sekä valvontaviranomaisen päätöksiin liittyvistä oikeusturvakeinoista.
Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee myös päiväkodissa järjestettävää esiopetusta soveltuvin osin: päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta koskevia pykäliä sekä valvontaan liittyviä varhaiskasvatuslain 55—58 §:iä. Perusopetuslain 628/1998 2 §:n 1 momentin nojalla esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
HUOM! Varhaiskasvatuslain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ei saa sekoittaa lastensuojelulaissa 25§ mukaiseen ilmoitusvelvoitteeseen.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on monien muiden alojen työntekijöiden lisäksi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Varhaiskasvatuslain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee sitä, että varhaiskasvatuspalveluita toteutetaan varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla.
Ilmoituksen voi tehdä toimipaikan henkilöstömitoitukseen laskettava kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevä henkilökunta (vakituinen tai määräaikainen). Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee aina myös varhaiskasvatuksessa työskentelevää erityisopettajaa ja esiopetuksen tehtävissä varhaiskasvatuksen toimipaikassa toimivaa henkilöä.
Toimi näin:
Ilmoitusvelvollisuus on osa työntekijälle kuuluvia velvollisuuksia.
Ilmoituksen tekijään tai tekijöihin ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.
Jos epäilee, että esihenkilön tai ylemmän johdon käyttäytyminen muuttuu ilmoituksen tekemisen jälkeen, tulee asiasta keskustella johdon kanssa työpaikalla. Asiasta on hyvä keskustella myös työtiimissä, jotta saa useamman ihmisen havainnot tilanteesta. Kohtelun muuttumisesta on hyvä esittää mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä, jotta tilanteen korjaamistoimenpiteissä löydetään yhteinen näkemys. Tarvittaessa voi pyytää keskusteluun mukaan työsuojeluvaltuutettua.
Epäkohdaksi katsotaan esimerkiksi (luettelo ei ole tyhjentävä):
Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan tulee tiedottaa henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista.
Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä.
Menettelyohjeista tulee selkeästi ilmetä ne henkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joita ilmoitusvelvollisuus koskee ja miten ja kenelle ilmoitus tulee tehdä. Menettelyohjeiden tulee sisältää myös riittävästi ohjausta sen arvioimiseksi, millaisia epäkohtia ilmoitusvelvollisuus koskee.
Työntekijöitä tulee ohjeistaa, että ilmoituksen tulee sisältää vain epäkohdan tai sen uhan poistamista tarpeellisia tietoja. Täsmällisillä menettelyohjeilla varmistetaan, ettei epäkohtailmoituksen käsittelyn yhteydessä tulisi käsiteltäväksi tarpeettomia varhaiskasvatuksen työntekijöiden tai lasten henkilötietoja.
Ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista tulee tiedottaa kaikkia varhaiskasvatuksen toimipaikassa työskenteleviä henkilöitä. Myös niitä, joita ilmoitusvelvollisuus ei koske (esimerkiksi toimipaikan mahdollista keittiöhenkilökuntaa). Yksityinen palveluntuottaja voi liittää menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Menettelyn tarkoituksena on sitouttaa myös työnantajapuoli hyväksymään ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja hyödyntämään sitä toimintansa kehittämisessä, jotta lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laatu ja lain tavoitteet toteutuvat.