Talentian esitys sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) malliksi

Talentia esittää sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle (T&K) omaa mallia. Tavoitteena on vahvistaa alan rakenteita ja rahoitusta, jotta sosiaalipalveluista saadaan nykyistä vaikuttavampia, kustannustehokkaampia ja asiakaslähtöisempiä.

Sosiaalihuollon T&K-toiminnan vahvistaminen on ratkaisevaa, jos haluamme kehittää palveluja tiedolla ja varmistaa, että jokainen euro käytetään viisaasti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita ei ole mahdollista soveltaa ilman merkittäviä panostuksia vaikuttavuustiedon keräämiseen.

Sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta on tällä hetkellä pirstaleista ja se saa huomattavasti vähemmän rahaa kuin terveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen. Sosiaalihuollon T&K-toiminnalta puuttuvat lisäksi rakenteet ja valtakunnalliset tavoitteet.

Nykytilanne näkyy arjessa: tutkimustieto ei tavoita käytännön työtä, parhaat käytännöt jäävät hyödyntämättä, ja ammattilaisilla ei ole aikaa kehittää työtään. Resurssit kuluvat korjaaviin palveluihin, vaikka painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisevässä työssä.

Tarvitsemme tietoa, jotta saamme palveluista mahdollisimman vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Sosiaalihuollon T&K-mallin luominen on välttämätön investointi parempiin palveluihin, ammattilaisten osaamiseen ja asiakkaiden hyvinvointiin.

Talentian T&K-mallin suuntaviivat:

1. STM vastaa valtakunnallisesta ohjauksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittää sosiaalihuollon T&K-tavoitteet ja ohjaa niiden toteutusta osana kansallista ohjausta.

2. Uusi sosiaalihuollon asiantuntijakeskus kokoaa tutkimustiedon

Talentia esittää sosiaalihuollon asiantuntijakeskuksen perustamista. Keskus kokoaisi alan tutkimustiedon ja muokkaisi sen hyvinvointialueiden käyttöön soveltuvaan muotoon.

Tällä hetkellä alalla ei ole terveydenhuollon tapaan suositustoimijaa, joka kokoaisi tutkimusnäytön ja käytännön tiedon yhteen – kuten Duodecim tekee Käypä hoito –suosituksillaan ja Hotus hoitotyön suosituksillaan.

3. Sosiaalialan osaamiskeskukset koordinoivat alueellista T&K-työtä

Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat yhteistyössä alueensa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Osaamiskeskuksille osoitetaan selkeä vastuu sekä riittävät resurssit tutkimustulosten viemiseen palvelujärjestelmään.

4. THL saa lisää resursseja tietopohjan kehittämiseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) resursseja on vahvistettava, jotta se kykenee nykyistä paremmin kehittämään sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan valtakunnallista tietopohjaa. Samalla on palautettava TOIMIA-tietokannan mittarien arviointityöhön tarvittavat resurssit, jotta palvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida luotettavasti.

5. Valtio lisää sosiaalityön tutkimusrahoitusta

Sosiaalihuollon palveluvalikoiman kehittäminen vaatii vaikuttavuustutkimusta. Siksi valtion tutkimusrahoitusta (VTR) sosiaalityön tutkimukselle on lisättävä ja nostettava samalle tasolle kuin terveydenhuollossa.

Sosiaalityön tutkimusrahoituksen tulee myös säilyä kansallisesti jaettavana, jotta se kohdentuu sosiaalihuollon omiin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin.

6. Tutkimus ja käytäntö kohtaavat sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon tutkimusta ja käytännön työtä tuodaan lähemmäs toisiaan lisäämällä hyvinvointialueiden ja yliopistojen yhteisiä kaksoistehtäviä.

Uusissa toimenkuvissa sosiaalityöntekijä voisi yhdistää asiakastyön ja tutkimuksen. Osan työajasta voisi työskennellä yliopiston, tutkimuslaitoksen tai sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeissa ja osan asiakastyössä. Tämä parantaisi tiedon kulkua käytännön ja tutkimuksen välillä.