Vammaispalvelulakia viilataan: Uudistuksessa huomioitava henkilöstön autonomia ja asiakkaiden yhdenvertaisuus
Uusi vammaispalvelulaki astui voimaan 1.1.2025, ja hallitus täsmentää lakia nyt soveltamisalapykälän osalta. Uudistuksessa tulee turvata asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja asiantuntijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien, koulutus- ja konsultointimahdollisuudet.
Talentiassa ollaan huolissaan, että sinänsä kannatettava vammaispalvelulain uudistus kompastelee resurssikysymykseen. Jos rahoitusta ei ole riittävästi, palveluita ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti.
Vammaissosiaalityö on haastava ala, koska se vaatii ammattilaiselta niin oikeudellista osaamista kuin eri palvelujärjestelmien sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen samanaikaista hallintaa. Siksi vammaispalvelulain soveltaminen edellyttää henkilöstön laadukasta koulutusta ja tarkkaa seurantaa, joihin tulee osoittaa riittävät resurssit.
Talentian työolobarometrin tuloksissa vammaissosiaalityön ammattilaiset korostavat, että itsenäisen päätöksenteon turvaaminen on tärkeä kehityskohta alalla.
– Ammattilaisilla tulee olla aito mahdollisuus moniammatilliseen konsultointiin ilman, että päätöksentekoon liittyvä autonomia kärsii, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila huomauttaa.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että konsultoinnille on olemassa rakenteet ja mahdollisten asiakasohjausryhmien rooli on aidosti konsultoiva, ei päättävä.
Itsenäisen päätöksenteon turvaaminen on tärkeä kehityskohta alalla.
Yhdenvertaisuus varmistettava
Hallituksen esitysluonnoksessa vammaispalvelulakiin ehdotetaan lisättäväksi elämänvaiheita koskeva säännös. Se edellyttää, että asiakkaan palvelutarpeita tarkastellaan suhteessa elämänvaiheen tavanomaisiin tarpeisiin.
Esimerkiksi ikääntynyt henkilö voi tarvita elämänvaiheessaan paljon erilaista tukea, mutta hän ei silti välttämättä kuulu vammaispalvelulain piiriin. Toisaalta esimerkiksi neurologisen pitkäaikaissairauden paheneminen voi edellyttää ikääntyneen asiakkaan tilanteen tulkintaa vammaispalvelulain mukaisesti.
Haastavaksi käykin rajanveto. Ikääntymiseen liittyvät rajaukset eivät Talentian mukaan ole lakiluonnoksessa riittävän selkeitä, ja esimerkiksi pitkäaikaissairauksien paheneminen voidaan laittaa sen perusteella ikääntymisen piikkiin.
– Ehdotettu elämänvaiheita koskeva sääntely yhdistettynä hyvinvointialueiden säästöpaineisiin sisältää riskin lain mekanistiselle soveltamiselle sen sijaan, että yksilölliset tarpeet otetaan huomioon kaikissa ikäryhmissä, Manssila varoittaa.
Lue lisää: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi
Vammaispalvelulakiin ehdotetaan lisättäväksi elämänvaiheita koskeva säännös.
