Mielipidekirjoitukset, somejaot, jäsenillat ja -kyselyt sekä erilaiset lausunnot ovat yhdistysten tyypillisiä tapoja tuoda sosiaalialan ammattilaisten ääntä kuuluviin.
Talentia-lehti kysyi alueellisilta ja alakohtaisilta yhdistyksiltä, millaista vaikuttamistyötä ne tekevät ja miten ne ovat kannustaneet jäseniään vaikuttamaan.
20 alueellisesta yhdistyksestä kyselyyn vastasi kuusi ja 11 alakohtaisesta yhdistyksestä neljä.
Valtaosa vastanneista oli tehnyt jonkinlaista vaikuttamistyötä ja aktivoinut myös jäseniä. Alueellisten ja alakohtaisten yhdistysten vaikuttamiskeinot erosivat jonkin verran toisistaan, mutta yhteisiäkin konsteja oli.
Esimerkiksi mielipidekirjoituksia valtakunnallisiin tai paikallislehtiin laativat niin alueelliset kuin alakohtaiset yhdistykset. Lehtiin on päätynyt kirjoituksia muun muassa sosiaalihuoltolain uudistuksesta, hyvinvointialueiden muutosneuvotteluista ja geronomien tehtävistä.
Hieman samantapaista vaikuttamista ovat kannanottojen julkaiseminen yhdistyksen omilla verkkosivuilla ja nostot sosiaalisessa mediassa.
Osa yhdistyksistä kertoi kannustaneensa myös jäseniään laatimaan mielipidekirjoituksia.
Vaalipaneleita ja jäseniltoja
Muita alueellisten yhdistysten suosimia vaikuttamistapoja olivat vaalipaneelien järjestäminen, jäsenkyselyt sekä jäsenillat eri teemoista.
Jäseniltoihin moni yhdistys kutsui mukaan myös oman hyvinvointialueen johtoa ja aluevaltuutettuja. Tapahtumissa jäsenet ovat päässeet kertomaan suoraan näkemyksiään päättäjille.
Myös jäsenkyselyiden tuloksia yhdistykset ovat jakaneet hyvinvointialueiden johdolle ja päättäjille. Tarkoitus on ollut lisätä tietoa siitä, mitä sosiaalihuollon kentällä tapahtuu.
Osa yhdistyksistä kertoi lähestyneensä hyvinvointialueen johtoa eri tavoin. Ne ovat kirjelmöineet esimerkiksi muutosneuvotteluista tai vaikkapa liukuvasta työajasta. Etelä-Karjalan alueyhdistys on pyytänyt Talentian puheenjohtajalta Jenni Karsiolta kannanottoa hyvinvointialueensa muutosneuvotteluihin.
Satakunnassa paikallisyhdistys on järjestänyt aluevaltuutetuille tutustumiskäyntejä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin ylläpitämiin sosiaalihuollon yksiköihin. Käynnit ovat lisänneet päättäjien ymmärrystä siitä, mitä sosiaalihuollossa tehdään.
Yhteyttä päättäjiin pidetään säännöllisesti
Ammatillisten yhdistysten vaikuttaminen on keskittynyt enemmän valtakunnalliselle tasolle. Vastauksissa toistuu yhteydenpito kansanedustajiin, ministereihin ja poliittisiin puolueisiin.
Tapaamisia on järjestynyt etenkin kansanedustajien kanssa, ministereihin yhdistykset ovat olleet enemmän yhteydessä kirjeitse.
Jäsenilloissa välitetään kentän terveisiä päättäjille.
Moni ammatillinen yhdistys mainitsi myös lausunnot lakiesityksiin sekä erilaiset seminaarit ja tapahtumat. Viime aikoina lausuntoja on kirjoitettu esimerkiksi sosiaalihuoltolain uudistuksesta.
Joillekin yhdistyksille jäsenkirje on keino kerätä tietoa vaikuttamistyön tueksi.
Poliitikkojen lisäksi ammatilliset yhdistykset ovat pitäneet yhteyttä eri alojen asiantuntijoihin, muun muassa Kelaan, Lääkäriliittoon sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.
Jäsenten aktivoiminen tärkeää
Jäsenten aktivointia voi olla vaikea erottaa yhdistysten muusta vaikuttamistyöstä. Esimerkiksi alueellisten yhdistysten järjestämät aluevaalipaneelit ja jäsenillat ovat luontevasti niin yleistä vaikuttamistyötä kuin jäsenten aktivointia.
Erilaisissa tapahtumissa jäsenet voivat kertoa havainnoistaan ja ajatuksistaan suoraan tilaisuuksiin kutsutuille päättäjille.
Samoin kyselyissä jäsenet pääsevät ääneen. Kymenlaaksossa alueyhdistys on kysynyt somekanavillaan jäseniltä kuulumisia otsikolla ”Mikä puhuttaa kentällä?”.
Ammatilliset yhdistykset puolestaan ovat kannustaneet jäseniään tapahtumissa ja jäsenkirjeissä olemaan aktiivisia työyhteisössään ja somessa sekä kirjoittamaan epäkohdista suoraan päättäjille.
Pienetkin asiat tärkeitä
Konkreettisimpia esimerkkejä tuloksista ovat lainsäädäntöön saadut muutokset. Lausunnoilla on joskus todella merkitystä.
Vaikeammin hahmottuva vaikutus on päättäjien ja viranomaisten tiedon lisääntymisellä. Ymmärrys sosiaalihuollon arjesta voi heijastua poliittisiin päätöksiin ja vaikkapa hyvinvointialueen johdon toimintaan.
Lausunnoilla on merkitystä.
Talentia-lehden yhdistyksille tekemän kyselyn tuloksissa näkyi myös turhautumista. Eräs vastaaja toteaa, että viime aikojen vaikuttamistyö ei näytä tuottaneen minkäänlaista tulosta.
Toisaalta Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat SOLA painottaa, miten jokaisella ulostulolla on vaikutusta ja pienikin vaikuttamistyö on tärkeää.
Jäsenkyselystä riittää moneen
Jäsenkysely työhyvinvoinnista – sen Talentia Keski-Suomen puheenjohtaja Ulla Ahvo mainitsee ensimmäisenä yhdistyksen vaikutuskeinoista.
– Nostimme kyselyn tuloksia esiin viime vuoden aluevaalitentissämme. Olemme käsitelleet niitä Keski-Suomalainen -lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa ja some-julkaisuissa. Lisäksi olemme välittäneet tulokset hyvinvointialueen johdolle ja valtuutetuille, Ahvo avaa.
Nyt suunnitteilla on vaalitentti ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Tenteissä jäsenet pääsevät kysymään suoraan ehdokkailta ja samalla kertomaan omista näkemyksistään.
– Erilaiset jäsenillat ovat keskeinen tapa välittää kentän terveisiä päättäjille. Kutsumme iltoihin mukaan paitsi jäseniä myös hyvinvointialueen johtoa ja päättäjiä sekä työsuojeluvaltuutetun ja luottamusedustajan.
Ahvo arvioi, että tällainen vuoropuhelu on nostanut Talentian ja sosiaalihuollon tunnettuutta. Usein sosiaalihuolto on jäänyt terveydenhuollon varjoon.
Alueellisen yhdistyksen tehtävä on Ahvon mukaan jäsenten edunvalvonta, mahdollisten epäkohtien nostaminen esiin, työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen sekä asiakastyön näkökulman nostaminen.
– Jokainen rivijäsen voi vaikuttaa myös. Voi olla yhteydessä päättäjiin, kirjoittaa somepostauksia tai vaikka jakaa meidän tai Talentian somenostoja, Ahvo kannustaa.
Lausunnoista lehtien palstoille
– Edunvalvonta, ammatillisuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen – siinä ovat meidän yhdistyksemme keskeiset vaikuttamisen tavoitteet, Koulukuraattorit ry:n puheenjohtaja Jaana Kähkönen tiivistää.
Yksi vaikuttamisen keino ovat kannanotot lakiesityksiin. Tosin tuo työ on viime aikoina Kähkösen mukaan vaikeutunut. Sosiaalialaan liittyviä lakiesityksiä on paljon, ja niihin pitäisi reagoida nopeasti.
– On tärkeä ehtiä oman päivätyön ohella seuraamaan, millaisia esityksiä on tulossa ja mikä niiden aikataulu on.
Viimeksi yhdistys on kommentoinut Lausuntopalvelu.fissä sosiaalihuoltolain uudistusta. Kommenttejaan varten Kuraattorit kysyi myös jäsenten näkemyksiä.
Valtakunnan politiikkaan yhdistys on koettanut vaikuttaa myös esimerkiksi kirjelmöimällä opetusministerille ja tapaamalla kansanedustajia.
Yhdistyksen mielipidekirjoitus nuorten terapiatakuusta julkaistiin kesällä Helsingin Sanomissa.
– Kirjoituksesta tuli paljon palautetta. Valtakunnallisen lehden kautta voi tavoittaa päättäjiä.
Kuraattorit ry on aktiivinen myös somessa, tällä hetkellä Instagramissa ja Facebookissa. Harkinnassa on myös LinkedIn-tilin perustaminen. Kähkönen tähdentää, että pitää miettiä, mitkä ovat olennaiset some-kanavat, sillä kaikkialla ei voi olla. Sisältöä pitäisi myös tuottaa aktiivisesti.
Valtakunnalliset kuraattorien koulutuspäivät ja Koulutusiltapäivät Teamsissa ovat mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.
Jäsenkyselyillä yhdistys kerää säännöllisesti kentän kuulumisia. Millaisista asioista jäsenet haluaisivat lisää tietoa? Millaisia asioita yhdistyksen pitäisi nostaa esiin?
Anu Vallinkoski
Liity jäsenyhdistykseen!
Talentian jäsenyhdistykset valvovat jäsenten etua alueellisesti ja ammatillisesti. Ne ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tarjoavat yhteisön läheltäsi ja järjestävät mukavaa tekemistä vapaa-ajalle. Jäsenmaksu kattaa Talentian, yhden Talentian alueyhdistyksen ja 1–2 vapaavalintaisen Talentian ammatillisen yhdistyksen jäsenyyden.
www.talentia.fi/jasenyhdistykset
