Hallitus uudistaa parhaillaan sosiaalihuoltolakia, lastensuojelulakia ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakia. Missä lakihankkeissa mennään nyt?
Lastensuojelulaki
Lastensuojelulainsäädäntöäuudistetaan kahdessa vaiheessa. Tarkoituksena on säätää kokonaan uusi laki lapsen erityisestä suojelusta, joka korvaisi lastensuojelulain. Uuden lain tavoitteena on vahvistaa lasten varhaista tukea, vähentää sijaishuollon tarvetta sekä tuottaa säästöjä.
Lakiin esitettyjä muutoksia
Lastensuojelun asiakkuuden kynnys nousisi. Tukea siirrettäisiin sosiaalihuoltolain uuteen lapsiperhepalveluun.
Noin 10 000 lasta siirtyisi lastensuojelusta sosiaalihuollon asiakkaiksi.
Uusi lapsiperhepalvelu kokoaisi yhteen esimerkiksi perhetyön, tehostetun perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä kotiin vietävän perhekuntoutuksen.
Jälkihuollon nuorten asiakkuus siirtyisi sosiaalihuoltoon.
Avohuollon tukitoimista päättämistä voisi laajentaa myös ”muulle toimivaltaiselle hyvinvointialueen viranhaltijalle”.
Lastensuojelulaitoksen mitoitusta heikennettäisiin 6,5 työntekijään/asuinyksikkö, jos yksikköön on sijoitettuna enintään 6 lasta.
Kokonaisuus jää tyhjäksi ilman rahaa ja kehittämisresursseja. Esitys nojaa palveluihin ja henkilöstöön, mutta lastensuojelun vahvaa osaamista tarvitaan myös avohuollon tukitoimissa, joissa sosiaalihuollon osaamista tulisi vahvistaa.Samalla kuitenkin leikataan rahoitusta. Tämä ristiriita vaarantaa oikea-aikaisen tuen ja voi lisätä asiakkuuksien palautumista takaisin sosiaalihuollosta lastensuojeluun ja siten viivästyttää tuen saamista. Jos resursseja ei vahvisteta lakiuudistuksen yhteydessä, lasten ja perheiden asema palveluissa voi heikentyä ja eriarvoistua.
Sosiaalihuoltolaki
Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on muun muassa parantaa sosiaalipalvelujen laatua ja vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä. Uudistuksella tavoitellaan 100 miljoonan euron säästöä hyvinvointialueiden valtionrahoitukseen.
Lakiin esitettyjä muutoksia
Erilliset sosiaalihuollon palvelut, kuten kasvatus- ja perheneuvonta sekä sosiaalinen kuntoutus, yhdistettäisiin laajoiksi palvelukokonaisuuksiksi.
Sääntelyä väljennettäisiin: Hyvinvointialueet voisivat itse päättää palveluistaan.
Omatyöntekijä nimettäisiin ja asiakassuunnitelma laadittaisiin vain, jos se on tarpeellista. Erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle nimettäisiin omatyöntekijä, mutta hänen ei tarvitsisi olla sosiaalityöntekijä, paitsi erityistä tukea tarvitsevan lapsen osalta.
Kirjaamista vähennettäisiin.
Neuvonta ja ohjaus sekä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus olisivat ensisijaisia tukimuotoja ja niistä annettaisiin kirjallinen päätös vain asiakkaan pyynnöstä.
Kristiina Ruuskanen, Talentian erityisasiantuntija:
Lakiesityksen suurin ongelma on, ettei siinä arvioida riittävästi muutosten yhteisvaikutuksia. Kun samaan aikaan kevennetään palvelurakenteita, väljennetään sääntelyä, vähennetään henkilöstöä ja tavoitellaan nopeita säästöjä, niin asiakkaiden ja ammattilaisten oikeusturva heikkenee ja sosiaalipalvelujen saatavuus eri puolilla Suomea vaarantuu. Lopulta myös kustannukset kasvavat. Vaadimme, että sosiaalihuoltolain uudistus aloitetaan alusta.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
Sosiaalihuollon ammattihenkilölakia uudistetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakien kokonaisuudistusta. Yli vaalikauden jatkuvalla uudistuksella tavoitellaan asiakasturvallisuuden vahvistamista, joustavuutta ammattilaisten väliseen työnjakoon sekä henkilöstön saatavuuden parantamista.
Lakiin esitettyjä muutoksia
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia toimia toistensa tehtävissä joustavoitettaisiin.
Opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä yhdenmukaistettaisiin terveydenhuollon ammattihenkilölain kanssa: Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä voisi toimia perus- ja aineopinnot sekä harjoittelun suorittanut sosiaalityön pääaineopiskelija ja vastaavasti sosionomin tehtävässä 2/3 opinnoistaan suorittanut sosionomiopiskelija.
Opiskelijanimikkeitä selkiytettäisiin: Työpaikoilla ehdotetaan otettavaksi käyttöön nimike sosiaalityöntekijäopiskelija. Talentia ehdottaa myös sosionomiopiskelija-nimikkeen käyttöä.
Kielitaitovaatimuksia tiukennettaisiin.
Jaana Manssila, Talentian erityisasiantuntija:
Työnjaon kehittäminen sosiaalihuollossa on tarpeen, mutta sitä ei saa tehdä asiakasturvallisuuden kustannuksella. Jokaisella ammattiryhmällä on oma erityisosaamisensa, vastuunsa ja tehtävänsä, ja niiden on säilyttävä selkeinä. Kannatamme opiskelijoiden aseman ja kielitaitovaatimusten säätämistä, mutta samalla on huolehdittava siitä, että asiakkaiden oikeusturva, palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus ovat koko uudistuksen lähtökohta.
Miten Talentia on vaikuttanut lakihankkeisiin?
Talentian asiantuntijat ovat tavanneet sosiaali- ja terveysministeriön valmistelijoita ja poliittisia päättäjiä. Tapaamisissa on tuotu esiin Talentian ratkaisuehdotuksia ja huolenaiheita.
Talentia on osallistunut lakien lausuntokierroksiin ja seuraa tiiviisti, miten esitykset muuttuvat lainvalmistelun edetessä. Vaikuttamistyö jatkuu koko lainsäädäntöprosessien ajan.
Näin lakihankkeet etenevät:
Hallituksen lakiesitykset sosiaalihuoltolaista, ammattihenkilölaista sekä lastensuojelulain 2. vaiheen muutoksista tulevat eduskuntakäsittelyyn syksyllä 2026
Lastensuojelulain 1. vaiheen muutokset tulevat voimaan 1.10.2026 (pl. kuntouttava suljettu laitospalvelu)
Lastensuojelulain säännökset kuntouttavasta suljetusta laitospalvelusta tulevat voimaan 1.1.2027
Uusi sosiaalihuoltolaki tulee pääosin voimaan 1.7.2027
Lastensuojelulain (laki lapsen erityisestä suojelusta) 2. vaiheen muutosten on tavoitteena tulla voimaan 1.7.2027
Tässä vaiheessa valmisteltujen ammattihenkilölain muutosten (esim. ammattilaisten kielitaitovaatimusten tiukentaminen) on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2027
