Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi.
Suorin reitti maisteritutkintoon on suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopinnot avoimessa yliopistossa ja pyrkiä sitten yliopistoon maisterihaun kautta. Opintomenestys auttaa paikan saamisessa.
Sosiaalityön opinnoissa on kuitenkin isoja eroja yliopistojen välillä, eivätkä hakukriteerit ole yhteneväiset. Oman haasteensa tuo sekin, että kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. Ja se uhkaa vain kiristyä, koska Valvira tarkensi ohjettaan siitä, kuka voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena.
– Oletan, että hakijamäärät kasvavat tänä vuonna, sanoo sosiaalityön yliopistonlehtori Aino Ritala-Koskinen Tampereen yliopistosta.
Laki on tältä osin yksiselitteinen. Sosiaalityöntekijänä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijäksi opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Sosiaalityöntekijäksi haluava sosionomi voi hakea yliopistoon perinteisesti pääsykokeen kautta kandidaatti- ja maisterihaussa. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti, sillä yli puolet aloituspaikoista on varattu niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa eikä opiskelupaikkaa korkeakoulussa.
Toinen vaihtoehto on opiskella sosiaalityötä avoimessa yliopistossa ja pyrkiä avoimen väylän kautta yliopistoon. Avoimen väylä ei kuitenkaan ole sosionomien käytettävissä kaikissa yliopistoissa. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Tampereella avoimen väylän kautta hakevalla ei voi olla aiempaa korkeakoulututkintoa.
Lisäksi avoimen väylässä opiskelupaikkoja on vain muutamia lukuun ottamatta Lapin yliopistoa, jonne voidaan hyväksyä sitä kautta jopa 20 opiskelijaa vuodessa.
Voidakseen hakea Lapin yliopistoon avoimessa väylässä, hakijalla täytyy olla kasassa vähintään 50 opintopistettä hyvillä tiedoilla suoritettuja avoimen yliopiston opintoja.
– Laadukkaita hakijoita on todella paljon, ja siksi meille pääsee sisään avoimen väylän kautta noin sadalla opintopisteellä, kertoo koulutusasiantuntija Kirsi Päykkönen Lapin yliopistosta.
Kolmas reitti on hakea suoraan maisterikoulutukseen. Siinä Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin ja Turun yliopistoilla sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella on yhteisvalinta.
Chydenius ja maisteriyhteisvalinnassa mukana olevat yliopistot edellyttävät hakijalta kandi-, maisteri- tai amk-tutkinnon tai niitä vastaavan ulkomailla suoritetun tutkinnon.
Lisäksi hakijalla täytyy olla suoritettuna sosiaalityön aineopinnot esimerkiksi avoimessa yliopistossa vähintään hyvin arvosanoin.
– Aineopintojen painotettu keskiarvo täytyy olla vähintään 3, jotta hakija on hakukelpoinen. Valituksi tulleilla se on usein pitkälti yli neljänkin, kertoo koulutussuunnittelija Ainoriitta Pöllänen Jyväskylän yliopistosta.
Painotetun keskiarvon lisäksi hakijat saavat pisteitä aiemmin suorittamansa opinnäytetyön tai sosiaalityön kandidaatin tutkielman arvosanasta. Yliopistollisesta opinnäytetyöstä pisteitä kertyy enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tehdystä.
– Jos hakija ei pääse ensimmäisellä hakukerralla sisään, kehotan häntä tekemään avoimessa yliopistossa kanditutkielman, koska siitä saa lisää pisteitä hakuun, ja se on meillä myös yksi täydentävistä opintojaksoista maisteriohjelmaan valituille.
Sosiaalityön perus- ja aineopinnot kannattaa suorittaa sen yliopiston avoimessa yliopistossa, johon aikoo aikanaan hakea maisteriopintoihin, Pöllänen vinkkaa.
Avoimen yliopiston sosiaalityön aineopintojen laajuus vaihtelee yliopistoittain ja se saattaa johtaa täydentävien opintojen tai kurssien suorittamiseen, jos opintopisteitä on kertynyt vähemmän kuin kyseisen yliopiston tutkinto-opiskelijoilla.
Helsingin yliopistoon hakevilla sosionomeilla on käytettävissään kaikki kolme väylää, mutta luontevin niistä on maisterihaku, sanoo sosiaalityön apulaisprofessori Maija Jäppinen.
– Sosionomin ei kannata käyttää aikaa kandiopintoihin, vaan suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopinnot avoimessa yliopistossa ja hakea sen jälkeen meille suoraan maisterihaussa.
Maisterihaun kautta opiskelupaikan saaneen opiskelijan ei tarvitse suorittaa kandidaatin tutkintoa, vaan hän saa heti oikeuden suorittaa maisteriopintoja, Jäppinen kertoo.
Helsingin yliopistossa sosiaalityön maisterihaussa on jaossa 15 opiskelupaikkaa. Hakijamäärät vaihtelevat 50:n ja sadan välillä.
Maisteriopintojen ohessa sosionomitaustaisen opiskelijan täytyy useimmiten suorittaa täydentäviä opintoja esimerkiksi tutkimusmenetelmistä ja sosiaalioikeudesta.
– Mitä suurempi osa vaadittavista opinnoista on suoritettuna jo hakuvaiheessa, sitä paremmat mahdollisuudet hakijalla on saada opiskelupaikka.
Ruotsia osaavien kannattaa hakea Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen maisteriohjelmaan, jossa on neljä paikkaa sosiaalityön opiskelijoille. Kaikkiaan maisteriohjelmassa on viisi opintosuuntausta ja yhteensä 20 opiskelupaikkaa. Viime vuonna niitä tavoitteli 25 hakijaa.
– Ruotsinkielinen väylä on avoin jokaiselle, joka osaa ruotsia riittävästi. Opinnoissa pärjää, vaikka ei puhuisi ruotsia äidinkielenä.
Toisen kotimaisen kielen taito on kuitenkin todistettava erillisessä kielikokeessa, joka järjestetään keväisin ruotsinkieliseen koulutukseen hakeneille.
Myös Tampereen yliopisto yliopisto edellyttää sosionomitaustaisilta hakijoiltaan sosiaalityön aineopintojen tekemistä ennakkoon avoimessa yliopistossa.
– Tampere on ainut yliopisto, jossa avoimen yliopiston sosiaalityön aineopinnot eivät ole avoimia kaikille, vaan niihin järjestetään erillinen haku, kertoo Aino Ritala-Koskinen.
Opinnot poikkeavat muista laajuudellaan. Ne käsittävät kaikkiaan 60 opintopistettä, kun vastaavat opinnot esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa ovat vain 35 opintopisteen laajuiset.
Haku avoimen yliopiston sosiaalityön aineopintoihin Tampereen yliopiston Porin-yksikköön on keväisin, ja Tampereen ja Seinäjoen ryhmiin syksyllä pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Seuraava haku on todennäköisesti tänä syksynä.
Sosiaalityön maisterihaussa Tampereen yliopistoon valitaan vuosittain 40 opiskelijaa, joista 13 Poriin ja 27 Tampereelle. Valituista vähintään puolet ovat sosionomitaustaisia.
– Joukossa on myös kauppatieteen ja teologian maistereita, insinöörejä, tohtoreita ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneita sosionomeja. Pääkriteerit ovat suoritettujen aineopintojen kokonaisarvosana ja kandidaatintutkielman arvosana.
Suoraan maisteriohjelmaan valituilta ei edellytetä kandidaatin tutkintoon kuuluvia valinnaisia opintoja eikä kieli- ja viestintäopintoja. Heidän ei tarvitse tehdä myöskään tiedekunnan yhteisiä opintoja. Maisteriopintojen laajuus on 120 opintopistettä ja niiden suorittamiseen on varattu aikaa kaksi vuotta.
– Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita. Nopeimmat suorittavat opinnot alle vuodessa, sanoo Pöllänen Jyväskylän yliopistosta.
Yliopistojen välillä on eroja myös sosionomitutkinnon hyväksiluvuissa. Esimerkiksi Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa opiskelija saa sosionomitutkinnon perusteella hyväksiluettua 25 opintopistettä.
Tampereella ja Turussa se tarkoittaa sosiaalityön perusopintoja, ja Jyväskylässä 15 opintopistettä perusopinnoista ja kymmentä aineopinnoista.
Myös Lapin yliopistossa sosionomeille on hyväksiluettu amk-tutkinnosta 25 opintopistettä sosiaalityön perus- ja aineopinnoista. Ensi lukuvuoden korvaavuudet olivat lehden mennessä painoon vielä auki.
– Opetussuunnitelmatyöskentely on vielä kesken. Olemme helmi-maaliskuulla viisaampia tulevien korvaavuuksien suhteen, sanoo sosiaalityön professori Sanna Hautala.
Sosiaalityön aineopintojen harjoittelu on pakollinen kaikille, mutta esimerkiksi Turun yliopistossa opiskelija voi saada hyväksiluettua syventävien opintojen pitkän, kolme kuukautta kestävän harjoittelun työkokemuksen ja esseen perusteella, kertoo yliopisto-opettaja Helena Hautala.
– Ehtona on, että opiskelijalla on viimeisen viiden vuoden ajalta vähintään kahden vuoden työkokemus sosiaalityöntekijän tehtävistä vähintään kolmen kuukauden jaksoissa.
Sosionomi YAMK ei saa yliopisto-opinnoista suoraan mitään hyväksiluettavuuksia, mutta tapauskohtaisesti hän voi saada jotain opintoja korvattua.
Siinä missä Helsingin yliopiston sosiaalityön maisteriopiskelijan kannattaa varautua siihen, että opinnot edellyttävät läsnäoloa myös virka-aikaan, voi Lapissa opiskella pitkälti etänä.
– Lähijaksoja on niukasti ja läsnäoloa vaativat opinnot on keskitetty peräkkäisille päiville. Syventävien opintojen vaiheessa Rovaniemellä ei tarvitse käydä edes joka kuukausi, Päykkönen kertoo.
Sosiaalityön maisteriopintoja on tarjolla kahdeksalla paikkakunnalla. Lisäksi Seinäjoelle on suunnitteilla maisterikoulutus, mutta lehden mennessä painoon, sen toteutuminen oli vielä epävarmaa.
Sosiaali- jöa terveysalan korkeakoulutuksen kehittämistä pohtinut Soteko-hanke esitti loppuraportissaan, että yliopistot valitsevat jatkossa soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet suoraan maisteritutkintoon. Opetussuunnitelmien ja ristiinopiskelun kehittämiseksi ehdotettiin alakohtaista yhteistyötä korkeakoulusektorien välillä.
Raportissa esitettiin myös, että yliopistot yhtenäistäisivät sosionomiopintojen hyväksilukuja, ja että ne tarjoaisivat mahdollisuuden suorittaa sosiaalityön pääaineopinnot erillisinä opintoina niille, joilla on jo soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Yliopistot ovat vieneet Soteko-hankkeen ehdotuksia eteenpäin sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetissa. Tavoitteena on yhtenäistää valintaväyliä ja hyväksilukuja.
Esitykselle pääaineopintojen suorittamisesta erillisinä opintoina yliopistot eivät kuitenkaan lämpene.
Sosiaalihuollon ammatillista koulutusta ei yliopistojen mielestä ole lainsäädännöllisten esteiden ja yliopistojen rahoitusmallin vuoksi tarkoituksenmukaista järjestää erillisopintoina.
Helsingin yliopisto 15, ruotsinkielinen maisteriohjelma 4
Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 25
Jyväskylän yliopisto 25, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 35
Lapin yliopisto, Rovaniemi 20
Tampereen yliopisto 27, Porin yliopistokeskus 13
Turun yliopisto 16
Lähteet: Helsingin yliopisto ja Opintopolku
Meeri Ylä-Tuuhonen