Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset ovat edenneet eduskunnan käsiteltäviksi. Lakiesitykset pysyivät lausuntokierroksen jälkeen päälinjoiltaan samoina.
Hallitus pitää kiinni hyvinvointialueiden rahoitukseen suunnitellusta 100 miljoonan euron vuosittaisesta säästötavoitteesta.
Tavoitteena on vahvistaa varhaista tukea, väljentää sääntelyä ja vähentää työntekijöiden kirjaamisvelvoitteita. Lastensuojelusta halutaan tehdä nykyistä selkeämmin viimesijainen erityispalvelu.
Talentian mukaan lakiesitysten tavoitteet ovat ristiriidassa niiden vaikutusarvioiden kanssa. Hallitus kertoo haluavansa vahvistaa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, mutta samalla se tavoittelee säästöjä sosiaalialan ammattilaisten määrää vähentämällä.
Hallitus uskoo säästöjä syntyvän myös työntekijöiden kirjaamisvelvoitteita karsimalla, jolloin heillä jäisi enemmän aikaa asiakastyöhön.
– Lain vaikutusarvioinnin perusteella henkilöstötarpeen vähentäminen lähes 900 henkilötyövuodella tarkoittaa käytännössä tehtävien lakkauttamista, määräaikaisuuksien päättämistä ja mahdollisia irtisanomisia. Kirjaamisesta vapautuvaa työaikaa ei siis jätetä asiakkaiden kohtaamiseen, vaan se ulosmitataan säästönä, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Talentia pitää epärealistisena oletusta, että lakisääteisten velvoitteiden keventäminen vähentäisi samassa suhteessa asiakkaiden avun tarvetta ja ammattilaisten työn määrää.
Lastensuojelun kynnys nousee
Lastensuojelulain keskeinen muutos on noin 5 300 lapsen siirtyminen lastensuojelusta sosiaalihuollon palveluihin. Lastensuojelun kynnys käytännössä nousee.
Lastensuojelussa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 30 lasta. Sosiaalihuollon palveluihin ei kuitenkaan esitetä asiakasmitoitusta. Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa esitettiin vielä 47 asiakkaan enimmäismitoitusta.
– Lapsen tuen tarve ei kevene sillä hetkellä, kun hänen asiakkuutensa nimi ja oikeudellinen peruste vaihtuvat. Hallinnollinen siirto ei saa merkitä sitä, että lapsi menettää lastensuojelun asiakkuuteen liittyvän suojan ja hänen sosiaalityöntekijänsä asiakasmäärä voi kasvaa ilman laissa säädettyä ylärajaa, Karsio painottaa.
Sosiaalihuolto ei vahvistu ammattilaisia vähentämällä.
Talentian mukaan uudistus onnistuu vain, jos sosiaalihuollon palveluihin saadaan enemmän henkilöstöä ja vahvaa lastensuojeluosaamista. Muutoin vaarana on, että lastensuojelusta siirtyneet lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea.
Tehtävä määriteltävä täsmällisemmin
Talentia pitää tärkeänä sitä, että lastensuojelulakiesityksessä määritellään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävät nykyistä täsmällisemmin.
Sosiaalityöntekijä vastaa muun muassa lapsen kokonaistilanteen arvioinnista, tuen toteuttamisesta sekä toimii lapsen asiassa kokonaisuudesta vastaavana viranhaltijana.
Päätösvaltaa on laajennettu mutta tarkennettu siten, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu toimivaltainen sosiaalityöntekijä voi päättää tarpeen mukaisista avohuollon tukitoimista.
Talentia katsoo, että uudistuksen tavoitteita olisi ollut mahdollista saavuttaa kehittämällä nykyistä lastensuojelulakia:
– Lastensuojelun avohuoltoa olisi voitu vahvistaa ja tehdä kohdennettuja muutoksia. Samalla olisi voitu vahvistaa perhetyötä, tehostettua perhetyötä ja kotiin vietävää kuntouttavaa perhetyötä osana lastensuojelun avohuoltoa, Karsio sanoo.
Alun perin hallituksen tarkoituksena oli säätää uusi laki lapsen erityisestä suojelusta, joka olisi korvannut lastensuojelulain. Lausuntokierroksen jälkeen lain nimi palautettiin lastensuojelulaiksi, mitä Talentia piti hyvänä ratkaisuna.
Lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.7.2027.
Miten lakiesitykset seuraavaksi etenevät?
1. Lakiesitykset ovat nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunta kuulee asiantuntijoita, myös Talentiaa.
2. Valiokunta laatii esityksistä mietinnöt, joissa se ehdottaa lakien hyväksymistä, muuttamista tai hylkäämistä.
3. Tämän jälkeen lakiesitykset etenevät eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn. Tässä vaiheessa kansanedustajat ottavat kantaa pykäliin ja mahdollisiin muutosehdotuksiin.
4. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää lakiesitysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
5. Hyväksytyt lait toimitetaan tasavallan presidentin vahvistettaviksi.
Voiko lakiesityksiin vielä vaikuttaa?
Kyllä voi. Vaikka hallituksen esitykset on annettu eduskunnalle, niiden sisältö ei ole vielä lopullinen. Valiokunnat tekevät lakiesityksiin usein muutoksia ennen lopullista päätöksentekoa.
Talentia keräsi syyskuussa jäseniltään näkemyksiä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutosten vaikutuksista ja vie kyselyn tuloksia eduskunnan käsittelyyn.
Muita lakiesityksiä eduskunnassa
Psykoterapiakoulutuksen uudistus
- Psykoterapiakoulutus muuttuisi kaksiportaiseksi.
- Ensimmäisen portaan suorittaminen antaisi psykososiaalisten menetelmien erikoispätevyyden ja olisi maksuton myös sosiaalialan ammattilaisille. Rekisteröinnistä tullee maksu.
- Toinen porras olisi varsinainen psykoterapeuttikoulutus, johon sosiaalialan ammattilaiset valittaisiin kuten nykyisin yliopistojen linjauksilla.
- Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Teknologian käyttö sosiaalihuollossa
- Teknologian käyttöä sosiaalihuollossa säänneltäisiin ensimmäistä kertaa kattavasti laissa.
- Asiakassuunnitelmaa laadittaessa olisi arvioitava, miten teknologian avulla voitaisiin tukea asiakasta.
- Teknologiaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi etäyhteyksissä sekä asiakkaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden seurannassa.
- Teknologia ei korvaisi sosiaalihuollon ammattilaisen harkintaa eikä viranomaispäätöksiä.
- Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Tulossa eduskuntaan: Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki
Johanna Merilä
