Huoltoriidan herkkä vaihe 

Halukkuus lasten asioista sopimiseen on korkeimmillaan eroprosessin alussa. Alkavaan huoltoriitaan tulisi tarjota varhaista tukea, aiheesta väitellyt Niina Nurmela sanoo. 

Psykoterapeutti Niina Nurmela työskenteli aiemmin urallaan sosiaalityöntekijänä akuutissa kriisityössä ja lastensuojelussa Turussa sekä ympäristökunnissa.  

Kentällä hän kohtasi toistuvasti eroperheiden alkavia huoltoriitoja. Oli selvää, että joissakin perheissä neuvottelut lasten asioista alkoivat kriisiytyä varsin nopeasti.  

− Minua kiinnosti alkaa selvittää varhaisen vaiheen tukea näihin tilanteisiin siksi, että tutkimukset systemaattisesti osoittavat varhaisen tuen vaikuttavuuden, Niina Nurmela sanoo. 

− Yllätyksekseni edes alkavan huoltoriidan käsitettä ei ollut missään määritelty. 

Nyt on. Nurmela väitteli tammikuussa Turun yliopistossa sosiaalityön alalta otsikolla Alkava huoltoriita ja vanhemman tuen tarpeet. Aineistonaan Nurmelalla oli lähes 300 vastaajan kyselytutkimus ja laadulliset teemahaastatteluaineistot. 

Nurmela määrittelee alkavan huoltoriidan tilanteeksi, missä eronnut vanhempi toteaa yhteistyön toistuvasti katkeavan ja ristiriitojen käynnistyvän lapsen asioista sovittaessa.  

Alkava huoltoriita koskee konfliktin alkuvaiheita ja tilannetta, jossa lapsen huoltajuuteen liittyvät asiat eivät ole edenneet tuomioistuinkäsittelyyn.  

Nopeaa ja matalan kynnyksen tukea tarvitaan

Aineiston mukaan erovanhemmat toivovat alkavaan huoltoriitaan nopeaa ja matalan kynnyksen tukea. 

− Henkilökohtainen huoleni on se, että kolmannen sektorin rahoitusta on koko ajan leikattu. Juuri järjestöt ovat tällaisia palveluita kyenneet tuottamaan, Nurmela harmittelee. 

Alkavassa huoltoriidassa varhainen psykososiaalinen tuki on erityisen merkittävää siksi, että erovanhemmat kuvasivat oman motivaationsa sopia lapsen asioista olleen selvästi suurempi eroprosessin alussa. Mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän sopimismotivaatio laski. 

− Tähän tietoon eroauttamispalveluiden pitäisi tarttua. Uskon, että oikea-aikaisella ja kohtaavalla, ammattitaitoisella tuella kriisiytyneet ja kroonistuneet huoltoriidat vähenisivät, Nurmela painottaa. 

Lasten suojaaminen on otettava vanhempien kanssa puheeksi.

Yleisimmät konfliktit alkavassa huoltoriidassa koskevat lasten tapaamisaikojen pituuksia ja sitä, ettei lasten siirtymisiä kotien välillä koettu hoidetun tasapuolisesti. Huolestuttavinta Nurmelasta oli se, että myös lapset altistuivat usein huoltoriidalle. 

− Lähes puolet vastaajista ilmoitti kuulleensa toisen vanhemman puhuneen hänestä kielteisesti lasten kuullen alkavan huoltoriidan aikana. 40 prosenttia vanhemmista ilmoitti lapsen joutuneen toimimaan viestinviejänä. 

− Lapsen altistuminen lojaliteettiristiriitaan ei ole vain kroonistuneiden huoltoriitojen ominaisuus. Lasten suojaaminen on otettava vanhempien kanssa puheeksi mahdollisimman nopeasti. 

Huoltoriitakiusaamista esiintyy

Toinen aiemmin lähinnä kroonistuneisiin huoltoriitoihin linkitetty ilmiö on huoltoriitakiusaaminen. Nurmela havaitsi, että jo osassa alkavia huoltoriitoja järjestelmällinen fyysinen, psyykkinen tai taloudellinen väkivalta toista osapuolta kohtaan alkoi heti. 

− Vanhempi saattoi tehdä toistuvasti lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia tai perättömiä syytöksiä toisesta silloin, kun lapsi oli tämän luona. Oikeusprosesseilla uhattiin tai toistuvilla oikeudenkäynneillä aiheutettiin tarkoituksella toiselle taloudellista ahdinkoa. 

− Eroauttamispalveluissa olisi tärkeää tehdä vanhemmille heti selväksi nollatoleranssi huoltoriitakiusaamiseen. 

Hyvä asia oli se, että vanhemmat toivoivat ja osasivat hakea viranomaisilta apua. Kuitenkin osa erovanhemmista koki kohdanneensa eroauttamispalveluissa myös puolueellisuutta ja asenteellisuutta. 

− Joillekin miehille oli esimerkiksi tarjottu automaattisesti etävanhemman asemaa, vaikkei heidän vanhemmuudessaan ollut mitään kyseenalaista. He kokivat viranomaisen asenteellisuuden osaltaan ylläpitäneen ja eskaloineen alkavaa huoltoriitaa. 

Naisille suurin ongelma viranomaisten kanssa oli se, ettei heidän kokemaansa väkivallan uhkaa ollut otettu vakavasti. 

Kohtaamisosaaminen olennaista

Tilanteen parantamiseksi ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota kohtaamisosaamiseen, Nurmela katsoo. 

− Jos jollakin on suuria haasteita yhteistyössään toisen vanhemman kanssa, haasteita tulee helposti ammattilaisenkin kohtaamisessa. Siksi meidän on tärkeää reflektoida omaa asennettamme silloin, kun kohtaamme tällaisia asiakkaita.  

Yhteistyökykyä voivat heikentää monenlaiset taustatekijät kuten turvaton kiintymyssuhdetyyli tai hoitamattomat mielenterveys− ja päihdeongelmat. 

− Hauraan ja heikon mentalisaatiokyvyn ihmisellä on vaikeuksia asettua toisen kokemukseen. Eroauttamispalveluissa hän saattaa korostuneesti ja alituisesti skannata uhkia ja epäkohtia. Työntekijän sanomisia saatetaan irrottaa kontekstistaan. Tällainen käytös on ammattilaisen hyvä tiedostaa ja huomioida. 

Toimiva yhteistyö keskeistä

Osa erovanhemmista piti sosiaalihuollon palveluita myös turhan asiakeskeisinä. Ammattilaiset keskittyivät heidän mielestään kartoittamaan tilannetta ja laatimaan sopimusta lapsen huoltoa koskien. Päällä olevan erokriisin aiheuttamia tunteita ei riittävästi huomioitu. 

− Ero on tietenkin monille erittäin iso ja vaikea asia käsiteltäväksi. Kun samaan tilanteeseen kehittyy vielä alkava huoltoriita, kokemus voi olla osalle traumaattinen. 

Lisää koulutusta tarvitaan.

Tällöin kaivattaisiin laaja−alaista psykososiaalista tukea. Tässä suhteessa palvelujärjestelmämme on kuitenkin hajanainen ja epäsystemaattinen. Joku vanhemmista oli ohjattu psykososiaalisen tuen piiriin perheneuvolaan, toista ei ja kolmannella oli oma psykoterapiakontaktinsa.  

Nurmela toivoo, että eroperheiden parissa toimiville työntekijöille saataisiin lisää psykososiaalisen ja traumasensitiivisen työotteen koulutusta. 

− Vaikuttavuustutkimukset ovat selkeästi osoittaneet toimivan yhteistyösuhteen olevan keskeisin asia. Meidän ei sen vuoksi tule edetä vain asiakeskeisesti tai tietty menetelmä edellä. 

− Hyvä kohtaaminen elämän kriisitilanteissa kantaa. Sen vuoksi tarvitaan lisää ammatillista huomiota siihen, miten me rakennamme toimivaa yhteistyösuhdetta konfliktitilanteessa. 

Tapio Ollikainen