Ruotsiin on tulossa uusi huostaanottolaki, jossa heijastuvat nykyiset yhteiskuntaongelmat. Yksi lakiuudistuksen syistä on erityisen traaginen.
– Lapsen oikeus tulee menemään vanhempien oikeuden edelle, kuvailee sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall Ruotsin tulevaa huostaanottolakia.
Ruotsin sosiaalipolitiikka on suurten myllerrysten keskellä. Viime kesänä astui voimaan uusi sosiaalipalvelulaki, ja nyt maan oikeistohallitus uudistaa huostaanottolain. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2027. Ruotsissa lakia kutsutaan nimellä LVU, Lag med särskilda bestämmelser om vård av unga.
Nykyinen huostaanottolaki on vuodelta 1990, ja niistä ajoista moni asia on muuttunut. Yhdeksi huostaanoton perusteeksi lisätään ”negatiivinen sosiaalinen kontrolli”. Sillä viitataan erityisesti kunniaväkivaltaan.
Hallituksella on myös tavoitteena, ettei lapsi saisi kasvaa jengirikollisten vanhempien luona. Omaa huostaanottoperustetta tästä ei kuitenkaan ole lakiluonnokseen kirjattu. Ministerin mukaan vanhempien jengirikollisuus voi silti olla syy huostaanotolle, jolloin viitataan pykälään puutteellisesta hoivasta.
Kiintymyssuhdetta arvioidaan
Ehkä merkittävin muutos laissa on kuitenkin lapsen kiintymyssuhteen arvioiminen suhteessa sijaisperheeseen. Ruotsissa suurin osa kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on perhehoidossa, kuten Suomessakin.
Uuden lain myötä lapsi voi pysyä huostaanotettuna, vaikka alkuperäiset huostaanottosyyt olisivatkin poissa.
– Ennen on ollut vahva periaate pyrkiä yhdistämään perhe uudestaan. Sosiaaliviranomaiset ovat tehneet sen eteen töitä riippumatta siitä, kuinka kauan lapsi on ollut sijoitettuna, ministeri kertoo.
Tämän lakikohdan taustalla on Ruotsia syvästi järkyttänyt Esmeraldan tapaus vuodelta 2020. Sijaisperheessä koko elämänsä asunut kolmivuotias Esmeralda palautettiin biologisille vanhemmilleen, joilla oli ollut ongelmia niin rikosten, huumeiden kuin mielenterveydenkin kanssa.
Uudessa laissa lapsen ääni pääsee paremmin kuuluviin.
Vanhemmat hakivat kuitenkin huostaanoton purkua, joka hyväksyttiin. Vajaan vuoden kuluttua Esmeralda löydettiin kuolleena. Lapsi oli huumattu ja häntä oli pahoinpidelty rajusti biologisten vanhempiensa luona.
Esmeraldan tapauksesta on uuteen lakiin poimittu paitsi kiintymyssuhteen arviointi, myös vanhempien huumetestaus huostaanottoa purettaessa tai lasta tavattaessa.
Ministeri korostaa, että uudessa laissa lapsen ääni pääsee paremmin kuuluviin. Lasta on pitänyt kuulla toki jo aiemmin, mutta tällä kertaa lakiin on kirjoitettu oma kappaleensa lasten oikeuksista.
Ammattiliitto pitää ongelmallisena
Sosionomien ammattiliitto Akademikerförbundet SSR pitää lakiluonnosta osin ongelmallisena.
Yhtenä huolena on se, että laki runnotaan läpi liian nopeasti. Ruotsissa on syyskuussa valtiopäivävaalit, ja hallitus tahkoo parhaillaan uusia lakeja vauhdilla läpi.
Mutta kun kyse on huostaanotoista, täytyy olla erityisen tarkkana, sanoo ammattiliiton sosiaalipoliittinen päällikkö Fredrik Hjulström.
– Lapsen huostaanotto on jättimäinen vastuu. Nyt esitetty lakiteksti ei ole tarpeeksi täsmällinen tai loppuun asti työstetty, sanoo Hjulström.
Vaikeimpana kohtana hän pitää juuri kiintymyssuhdekysymystä. Mikä tarkalleen ottaen nähdään kiintymyksenä, entä miten sosiaalityöntekijöiden tulee asiaa käsitellä?
Sosiaalityöntekijöiden tilanne on muuttunut viime vuosina nopeasti.
Siitä, miten kiintymys määritellään, ei saa Hjulströmin mukaan olla epäselvyyttä. Muutoin tilanteesta tulee käsittämätön sekä lapselle että vanhemmille.
– Siitä voi tulla monimutkaista, jos vanhempi toteaa tehneensä kaiken oikein, muttei silti saa lastaan takaisin.
Hän muistuttaa myös muutaman vuoden takaisesta LVU-kampanjasta, jonka seurauksista kärsitään edelleen lastensuojelussa. Desinformaatiokampanjassa levitettiin valheellista tietoa, jonka mukaan Ruotsin sosiaaliviranomaiset kidnappaisivat muslimilapsia.
– Edelleen on iso joukko ihmisiä, jotka todella uskovat sosiaaliviranomaisten vievän lapsia, joita vanhemmat eivät saa koskaan takaisin. Vaatimusten tulee olla hyvin tarkat koskien sitä, milloin lapsi jää sijaisperheeseen ja milloin ei, Hjulström sanoo.
Suomessa enemmän lapsia lastensuojelun piirissä
Tilastojen mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän lapsia lastensuojelun piirissä. Niin avohuollossa, huostaanotettuina kuin sijoitettuinakin.
Ruotsissa vapaaehtoisten sijoitusten määrä on laskenut ja tahdonvastaisten huostaanottojen määrä kasvanut. Yhä useampi vanhempi siis kieltäytyy vapaaehtoisista tukitoimista, mikä johtaa tahdonvastaiseen huostaanottoon.
Sosiaalipalveluministerin Camilla Waltersson Grönvallin mukaan tässä näkyy LVU-kampanja. Pelätään, että lapsi otetaan huostaan tai kidnapataan.
– Osa taas kokee huostaanottolain vanhempia koskevana rangaistuslakina, vaikka se on lasta suojaava laki. Pohjimmiltaan tämä on se ongelma, Waltersson Grönvall sanoo.
Jengirikollisuuteen rekrytoidaan yhä nuorempia
Tukholman pohjoispuolella Upplands-Väsbyn kunnassa sosiaaliviranomaiset kertovat, että suurin muutos viime vuosina koskien huostaanottoja on lasten osuus jengirikollisuudessa. Se on valtakunnallinen kehitys.
Ruotsissa jengirikollisuuteen rekrytoidaan yhä nuorempia lapsia, ja palkkamurhakeikkoja jaetaan lapsille sosiaalisessa mediassa.
Toistaiseksi nuorin jengimurhaajaksi todettu lapsi oli 13-vuotias Tukholmassa. Joulukuussa puolestaan Gävlen kunnassa oli tapaus, jossa 13-vuotias lapsi ampui kuutta ihmistä. Tässä tapauksessa uhrit jäivät eloon.
Ampujasta oli tehty vain neljää tuntia aiemmin kiireellinen huostaanottopäätös, mutta lasta ei ehditty tavoittaa ennen tekoa.
Nämä esimerkit eivät ole Upplands-Väsbystä, mutta kunnan sosiaalipalveluiden yksikönpäällikkö Cecilia Wassén näkee selvän muutoksen omassakin kunnassaan. Hän on ollut sosiaalipalveluissa töissä 30 vuoden ajan.
– Sosiaalityöntekijöiden tilanne on muuttunut viime vuosina nopeasti nuorisorikollisuuden vuoksi, hän sanoo.
Aiemmin oli tavanomaista, että huostaanotto oli seurausta pitkään jatkuneesta vaikeasta tilanteesta. Nyt sosiaalityöntekijöiden käsiteltäväksi saattaa tulla kiireellinen huostaanotto lapsesta, josta ei ole ollut mitään huolestuttavia merkkejä etukäteen. Koulu on sujunut moitteettomasti, eikä kotioloistakaan ole tullut esiin huomautettavaa.
– Ja sitten yhtäkkiä tätä lasta epäillään vakavista jengirikoksista ja hänet täytyy kiireellisesti ottaa huostaan, Wassén kertoo.
Haastavaa työtä
Työ huostaanottojen parissa on haastavaa, mutta ei siksi, ettei resursseja tai osaamista olisi. Vaikka totta kai niitä saisi aina olla lisää, Wassén sanoo.
– Suurin haaste on nimenomaan yhteiskunnan kehitys. Kun eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa, tulee riskiryhmästäkin suurempi, täydentää kunnan nuorisoryhmän avustava yksikönpäällikkö Shora Minaei.
Minaei kertoo, että kun kyse on huostaanotoista, kunnassa pyritään aktiivisesti välttämään huostaanotetun nuoren sijoittamista laitoshoitoon.
Lastensuojelun laitoshoito jakautuu Ruotsissa kahteen osaan: tavallisiin lastensuojeluyksiköihin (HVB-koti) sekä valtion ylläpitämiin lastensuojeluyksiköihin (SiS-koti). SiS-kodeissa on mahdollisuus rajoitustoimenpiteisiin, toisin HVB-kodeissa.
– Näissä kodeissa on paljon muita nuoria, joilla on samankaltaisia ongelmia. Valitsemme mieluummin päivystävän sijaisperheen aina, kun se on mahdollista, Minaei kertoo.
SiS-kotiin he sijoittavat pääsääntöisesti vain yli 13-vuotiaita lapsia, jotka ovat rajoitustoimenpiteiden tarpeessa. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kunnittain, ja SiS-kodeissa voi olla myös alakouluikäisiä lapsia. SiS-kodit ovat saaneet paljon kritiikkiä muun muassa sen takia, että jengeihin kuuluvat nuoret pääsevät niissä tekemisiin toistensa kanssa.
Suurin haaste on nimenomaan yhteiskunnan kehitys.
SiS-kotien yhteydessä ovat olleet myös suljetut nuoriso-osastot, joihin alaikäisiä rikollisia on määrätty suorittamaan rangaistustaan nuorten laitoshuoltoon.
Rikosten uusimisprosentti on ollut kuitenkin hyvin korkea: jengirikoksia tehneistä nuorista 90 prosenttia on palannut rikosten pariin suljetulta nuoriso-osastolta lähdettyään.
Ruotsin hallituksen vastaus jengirikollisille nuorille on lasten vankilat. Valtiopäivät äänesti lasten vankiloiden puolesta toukokuussa, ja ne avataan jo kesällä.
Tähän asti alaikäiset rikoksentekijät on lain mukaan tullut tuomita ensisijaisesti nuorten laitoshoitoon. Lakimuutoksen johdosta alaikäiset rikolliset päätyvät jatkossa lasten vankilaan.
Lasten vankiloiden avaamisen ohella hallitus pyrkii laskemaan rikosvastuun ikärajaa 15 vuodesta 13 vuoteen. Ikärajasta äänestetään alkukesästä. Jatkossa vankilaan voivat siis päätyä jopa 13-vuotiaat.
Molemmat lakimuutokset ovat herättäneet laajaa vastustusta asiantuntijoiden keskuudessa. Esimerkiksi ammattiliitto Akademikerna, johon moni sekä sosiaalipalveluiden että vankeinhoidon työntekijä kuuluu, on hyvin kriittinen hallituksen esityksestä.
Ensisijaisesti aina vapaaehtoisia toimenpiteitä
Kun kyse on huostaanotoista, Upplands-Väsbyssä pyritään aina ensisijaisesti käyttämään vapaaehtoisia toimenpiteitä, jos se suinkin on mahdollista.
– Lapselle sijoitus on trauma itsessään. Lapselle on parempi, että teemme töitä kotiympäristössä, Wassén sanoo.
Toisaalta jokainen tilanne täytyy arvioida yksilöllisesti. Wassén kertoo esimerkistä kunnassaan: perheen kahdesta lapsesta toinen asuu kotona, toinen asuu sijaisperheessä.
– Meidän on arvioitava aina sitä, mikä lapselle on parasta, Wassén sanoo.
FAKTA: Suomessa lastensuojelun asiakkuus yleisempää
Tuoreimpien tilastojen mukaan lastensuojelun asiakkuus on Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa. Osin luvut ovat samansuuruisia, vaikka Ruotsin väkiluku on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuonna 2024:
Ruotsissa 26 300 lasta
Suomessa 17 100 lasta
Joista huostaanotettuja:
Ruotsissa 11 000 lasta
Suomessa 11 300 lasta
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina:
Ruotsissa 35 300 lasta
Suomessa 34 900 lasta
Lähteet: THL ja Ruotsin sosiaalihallitus
Anni Emilia Alentola
