Uusi huostaanottolaki Ruotsissa: lapsi voi jäädä pysyvästi sijaisperheeseen
Ruotsiin on tulossa uusi huostaanottolaki, jossa heijastuvat nykyiset yhteiskuntaongelmat. Yksi lakiuudistuksen syistä on erityisen traaginen. … Lue lisää
Tornion kaupungin varhaiskasvatuksessa on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka ansiosta työilmapiiri on huippuluokkaa. Tornion ensimmäisen varhaiskasvatuksen sosionomin vakanssin saanut Tiina Lehto sanookin, että töissä on hyvä olla.
Tiina Lehto on ollut Tornion varhaiskasvatuksen parissa töissä melkein koko työuransa. Hän aloitti parikymppisenä päiväkodissa vuonna 1999 ja on työskennellyt useissa eri varhaiskasvatuksen yksiköissä uransa aikana.
Lehto on saanut kehittää jatkuvasti omaa ammatillista osaamistaan: hän on tehnyt muun muassa neuropsykiatrisen valmentajan opinnot sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinnon työnsä ohessa.
Viimeisimpänä hän on kouluttautunut varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
– Torniossa on todella hienosti sitouduttu työntekijöiden koulutukseen ja annettu mahdollisuus kehittyä. Siitä kuuluu kiitos johdolle. Kaupungilla on osattu satsata oikeisiin asioihin työn tekemisen kannalta, Lehto sanoo.
Tornion kaupunki päätti kehittää varhaiskasvatuksen tiimityöskentelyä pitkäaikaisella koulutuksella. Kahden vuoden koulutus on tehnyt työilmapiiristä avoimempaa ja arjesta sujuvampaa.
Tiimeissä työskentely on tietysti varhaiskasvatuksen sosionomin työn ydintä, mutta tehtävänkuvaan liittyy valtakunnallisestikin paljon epätietoisuutta ja ristiriitaisia odotuksia.
Torniossa tehty tiimityön kehittäminen on kantanut hedelmää.
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ei ole laissa määritelty, ja usein työntekijä joutuu ensi töikseen määrittelemään omat työtehtävänsä. Ja tekemään sen uudestaan, jos siirtyy uuteen työpaikkaan.
Vajaan vuoden varhaiskasvatuksen sosionomina työskennellyt Lehto tunnistaa ilmiön.
– Tehtävänkuvaa on pitänyt itse rakentaa ja määritellä, vaikka Tornion kaupungilta saimmekin varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvan, joka on pitkälti Talentian antaman suosituksen mukainen. Joka tapauksessa uuden roolin hakeminen vaatii aluksi työtä, jotta varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen tulee tutuksi niin tiimille kuin perheillekin, Lehto sanoo.
Torniossa tehty tiimityön kehittäminen on kantanut hedelmää myös varhaiskasvatuksen sosionomeille. Avoimessa työyhteisössä, jossa ymmärretään tiimin toimivuuden tärkeys ja se, miten kaikkien osaamista tarvitaan, on helpompi ajaa sisään uusi rooli.
Lehto oli mukana tässä koko henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa ja kertoo kehitystyön antaneen paljon ymmärrystä ja työkaluja.
– Meillä on nyt enemmän käsitystä siitä, että kun uusi tiimi aloittaa, niin kuuluu asiaan, että alussa haetaan paikkoja, tutustutaan toisiin ja se on täysin luonnollista. Ymmärrys tiimin toimivuudesta on kasvanut ja pystymme kuuntelemaan paremmin toisiamme, Lehto pohtii.
Pirkkiön päiväkodissa pitkään työskennellyt Lehto aloittaa syksyllä kaupunkiin rakennetussa uudessa Kivirannan vuoropäiväkodissa. Varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät uudessa päiväkodissa tiimissä, johon kuuluvat varhaiskasvatuksen opettaja, hoitaja ja varhaiskasvatuksen sosionomi.
Oman tiiminsä lisäksi Lehto iloitsee siitä, että päiväkotiin on palkattu toinenkin varhaiskasvatuksen sosionomi. Hänen kanssaan Lehto pääsee paitsi kehittämään tehtävää ja omaa ammatillista osaamistaan, myös jakamaan tietoa varhaiskasvatuksen sosionomin taidoista muillekin.
– Varhaiskasvatuksen sosionomi on uusi asia päiväkodeissa, ja sitä se on myös perheille. Perheillä ei varmasti ole vielä tietoa siitä, miten varhaiskasvatuksen sosionomi voi auttaa kasvatuskumppanina yhteisessä asiassa. Uusi päiväkoti on hieno mahdollisuus meille tuoda esille osaamistamme Torniossa, Lehto sanoo.
Monelle vanhemmalle päiväkodissa opettajan ja hoitajan rooli ovat selviä, mutta varhaiskasvatuksen sosionomin erityistaitoja ei tunnisteta. Varhaiskasvatuksen sosionomi on parhaimmillaan sosiaalisissa suhteissa ja lasten tunnetaitoasioissa, ja näitä asioita olisi hyvä voida hyödyntää ajoissa, Lehto huomauttaa.
– Olisi tärkeää, että asioihin päästäisiin tarttumaan ennen kuin ne kriisiytyvät. Meillä Suomessa on kuitenkin mahtava sosiaaliturva ja järjestelmä, jota tulisi hyödyntää kaikin tavoin. Mitä aikaisemmin voidaan asioihin puuttua niin sitä enemmän se säästää lasta ja perhettä ja muita resursseja, Lehto sanoo.
Tornion kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Keloneva sanoo, että panostaminen pitkäaikaiseen kehitystyöhön on lopputulosten valossa oikea tapa kehittää työyhteisön hyvinvointia.
Ammatilliseen kehitykseen oli suhtauduttu kannustavasti jo aikaisemminkin, mutta lopullisen kimmokkeen tiimityön kehitystyölle oli kaupungin strategiassa linjattu henkilöstöohjelma, jonka tavoitteena on, että Tornio olisi vuoteen 2030 mennessä Lapin vetovoimaisin kuntatyönantaja.
– Se antoi meille varhaiskasvatuksessakin konkreettisen tavoitteen Tornion veto- ja pitovoiman kehittämisestä, Keloneva sanoo.
Jos tiimit eivät toimi, mikään ei toimi.
Kelonevan mukaan tavoitteeseen lähdettiin vastaamaan tiimityön kehittämistyöllä. Koulutuksella oli alusta asti henkilöstöpäällikön tuki ja siihen sitoutui ihmisiä kaikilta portailta lapsiryhmissä työskentelevistä päiväkotien johtajiin ja kaupungin hallintoon.
– Jos tiimit eivät toimi, mikään ei toimi. Varhaiskasvatuksessa etenkin tehdään todella työtä tiimeissä. Lapsi on kaiken keskiössä, mutta tiimien täytyy toimia yhteen ja selkeillä säännöillä. Silloin voittajina ovat niin lapsi kuin hyvinvoiva työyhteisö, Keloneva sanoo.
Koulutuksen tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen tietoisuutta tiimityön merkityksestä ja oman osaamisen roolista osana tiimiä. Selkeiden tehtävänkuvien määrittäminen on avainasemassa: kun jokainen työntekijä tietää oman ja muiden tehtävänkuvan, on helpompaa nähdä, miten oma ammattitaito loksahtaa työyhteisössä kohdalleen. Sen lisäksi dialogi on elintärkeää toimivan työyhteisön kannalta, Keloneva sanoo.
– Kaikki käydään yhdessä läpi. Mikä on meidän päiväkotimme tarina, miten tämä talo toimii? Mietitään sitä yhdessä pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Tällaisen keskustelun edellytyksenä on se, että on luotu turvallinen ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat olla omana itsenään, Keloneva sanoo.
Tiimityökoulutuksen Torniossa vetänyt Lapin yliopistonlehtori Samuli Ranta sanoo, että koulutusta ei lähdetty rakentamaan ongelmakeskeisesti.
– Lähdimme toisen kouluttaja Thomas Nukarisen kanssa siitä ajatuksesta, että meillä on hyviä tiimejä, jotka voisivat olla vielä parempia. Alusta alkaen tarkoituksenamme oli se, että tätä työtä tehdään esimerkiksi viiden vuoden päähän. Ei pelkästään nykyisen tiimin näkökulmasta, vaan pitkäkestoisen hyödyn vuoksi, Ranta sanoo.
Rannan mukaan henkilöstö lähti Torniossa todella hyvin heti mukaan, mikä oli tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Koulutuksessa tutustuttiin kollegoihin oman tiimin ulkopuolella.
– Kun asioista keskustellaan muualla kuin pelkästään oman tiimin kesken, keskustelulle tarjoutuu erilaisia vapauksia ja opitaan uusia käytänteitä. Yleisin toive tällä alalla tehtävänkuvasta riippumatta onkin se, että saataisiin lisää aikaa keskustella. Se on yksi konkreettinen asia, mitä toimme työyhteisöön, ja säännöllisistä palavereista on pidetty kiinni, Tiina Lehto sanoo.
Varhaiskasvatuksen sosionomit tuovat uutta näkökulmaa työyhteisöön.
Tornion työhyvinvointikyselyistä on selvinnyt, että varhaiskasvatuksen työntekijöiden työelämän laatu on parantunut ja Torniota suositellaan työnantajana muillekin, varhaiskasvatuksen päällikkö Riitta Keloneva sanoo.
Keloneva on innostunut kahdesta varhaiskasvatuksen sosionomivakanssista ja uusista työntekijöistä, jotka pääsevät aloittamaan Kivirannan päiväkodissa syksyllä.
– Opettaja, hoitaja ja varhaiskasvatuksen sosionomi muodostavat erittäin hyvän tiimin päiväkodissa. Koska meillä on nyt määrätietoisesti tehty työtä tiimityöskentelyn kehittämiseksi ja pohjat ovat todella hyvät, uskon, että varhaiskasvatuksen sosionomit tuovat taas uutta näkökulmaa työyhteisöön, Keloneva sanoo.
Uusi mahdollisuus
Tiina Lehto sanoo, että uusi päiväkoti on uusi mahdollisuus.
– Siellä odottaa uusi toimintakulttuuri ja ihan uudet tiimit. Pääsemme yhdessä vaikuttamaan käytäntöihin, eikä se ole sidottu tehtävänkuviin tai ammattinimikkeisiin. Olemme yhtä tiimiä, jolla on yhteinen päämäärä. Kun on selkeät raamit ja tuntuu, että minua kuunnellaan, työ tuntuu todella kevyeltä ja merkittävältä.
Janne-Pekka Manninen