Talentian jäsenet pitävät tärkeänä, että sosiaalialan työssä osallistutaan ympäristöongelmien vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Luontoa hyödynnetään myös työn resurssina ja hyvinvoinnin lähteenä asiakkaiden kanssa.
Sosiaalialan ja sen eri sektorien suhdetta luontoon voidaan pohtia karkeasti ottaen kahdesta eri näkökulmasta: miten luonto vaikuttaa sosiaalialan työhön ja miten sosiaalialan työ vaikuttaa luontoon.
Erilaiset ympäristökriisit, kuten ilmastonmuutos, voivat vaikuttaa sosiaalityön asiakaskuntaan aiheuttaen tai pahentaen ongelmia. Toisaalta luontoa voidaan hyödyntää sosiaalityön asiakkaiden kuntoutuksessa, esimerkkinä luontoavusteiset menetelmät.
Sosiaalialan, kuten kaikkien muidenkin ammattiryhmien, täytyy vakavasti arvioida omien toimintatapojensa seurauksia luonnon hyvinvoinnille sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta.
Ekososiaalisen työn tavoitteena on edistää sosiaalialan asiakkaiden hyvinvointia ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla.
Talentia selvitti jäsenistön mielipiteitä
Talentian ammattieettinen lautakunta toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkijoiden kanssa kyselyn loppuvuodesta 2020, missä selvitettiin Talentian jäsenistön luontoa koskevia käsityksiä ja arvoja. Kyselyssä kerättiin myös konkreettisia vinkkejä siitä, miten luonto voidaan huomioida käytännön työssä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 542 ammattilaista eri puolilta Suomea ja eri sosiaalialan toimintakentiltä. Vastaajista suurin osa oli koulutustaustaltaan sosionomeja. Vastaajat näyttäytyvät hyvin ympäristömyönteisinä: yli 90 prosentille luonnon hyvinvointi on henkilökohtaisesti tärkeää.
Suurin osa piti tärkeänä, että sosiaalialan työssä osallistutaan ympäristöongelmien vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Voi olla, että kyselyyn vastaaminen kiinnosti erityisesti ympäristömyönteisiä sosiaalialan työntekijöitä.
Vastauksissa nousi kuitenkin esille myös kriittisiä näkökulmia. Esimerkiksi sitä korostettiin, ettei huoli luonnosta ja ympäristöstä saa hämärtää asiakkaiden hyvinvoinnin näkökulman keskeisyyttä sosiaalityössä.
Eettisille ohjeistukselle tarvetta
Yli puolet vastaajista oli samaa mieltä siitä, etteivät ympäristöasiat ole esillä työyhteisössä. Aineiston perusteella työpaikan ympäristöystävälliset käytännöt, kuten kierrätys tai energiansäästö toteutuvat vaihtelevasti. Toisaalta kyselyvastauksista on löydettävissä myös innovatiivisia ympäristön huomioivia käytäntöjä liittyen esimerkiksi ruokahävikin hyödyntämiseen.
Kyselyaineistosta selvisi myös, että luontoa hyödynnetään työn resurssina ja hyvinvoinnin lähteenä asiakkaiden kanssa. Monissa sosiaalialan käytännöissä kestävän kehityksen eri ulottuvuudet yhdistyivät jo luontevasti; näistä esimerkkeinä työpajatoiminta sekä kierrätetyn tavaran hyödyntäminen.
Sosiaalialan koulutusta sekä Talentian tarjoamaa ohjausta ja ohjeistuksia ajatellen kysely tuottaa mielenkiintoista tietoa. Sen perusteella sosiaalialan koulutuksessa on tarvetta sisällöille, jotka auttavat hahmottamaan luontoa ja ympäristöä sosiaalialan työn näkökulmasta.
Myös Talentian suunnittelema lisäliite ammattilaisten eettiseen ohjeistukseen saa tulosten perusteella tukea: yli 70 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että sosiaalialan vastuuta luonnon hyvinvoinnissa tulisi käsitellä sosiaalialan eettisissä ohjeissa.
Taija Nöjd, Petteri Niemi, Kati Närhi, Satu Ranta-Tyrkkö ja Sirpa Kannasoja.
Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkijoita.
