Aluesosionomi tukee perheitä arjessa
Turussa aluesosionomit tarjoavat varhaiskasvatuksen asiakkaina olevien lasten perheille tukea erilaisissa arjen tilanteissa, jotta vanhemmat eivät … Lue lisää
Kuopiossa työskentelee kasvatus- ja perheneuvonnan tiimi, jossa kollegat kutsuvat toisiaan työystäviksi. Tiimi sai Talentian tämän vuoden Hyvinvoiva työpaikka -palkinnon yhdessä Hivpointin kanssa.
– Työystävä-sana kertoo sen, että haluamme tuntea toisemme ensisijaisesti ihmisinä, ei vain jonkin ammattiryhmän edustajina ja työntekijöinä, sanovat sosiaalityöntekijä Tiina Kuittinen ja psykologi Kati Lautiainen.
Työystävät uskaltavat olla omia itsejään. Kaikista asioista pystytään puhumaan kasvotusten. On lupa puuskahtaa, ja yhtä luontevaa on myös pyytää anteeksi.
– Hyvän työyhteisön mitta ei ole se, että kaikki ovat aina samaa mieltä. Voimme olla hyvinkin eri mieltä toistemme kanssa, mutta uskallamme tuoda sen esiin. Eri näkökulmat nähdään meillä rikkautena, sanoo tiimin esihenkilö, johtava sosiaalityöntekijä Tiina Forsblom.
Tiimi tekee määrätietoisesti työtä psykologisen turvallisuuden eteen. Toisten tervehtiminen, kiittäminen ja kahvitauolle pyytäminen ovat pieniä arjen tekoja, joilla on iso merkitys työhyvinvoinnille.
Pienillä arjen teoilla on iso merkitys.
Ketään ei jätetä yksin vaikeassa työ- tai elämäntilanteessa. Kuormittavista asioista voi puhua avoimesti, ja niihin etsitään yhdessä ratkaisuja.
– Arvostamme toisiamme ja toistemme työtä, mikä lisää luottamusta ja motivaatiota. Yhteistä on myös arvostus asiakkaitamme kohtaan. Koemme kaikki tekevämme merkityksellistä työtä, sanoo sosiaalityöntekijä Kirsi Surma-aho.
Tiimissä tehdään työparityöskentelyä. Tiina Kuittinen uskoo, että työntekijöiden välinen hyvä ja turvallinen ilmapiiri välittyy myös asiakkaalle.
– Silloin asiakkaankin on helppoa ja turvallista olla mukana keskustelussa. Tämä lisää asiakastyön tehokkuutta ja samalla kustannustehokkuutta, Kuittinen korostaa.
”Meidän turvamme tekijä. Työrauhan turvaaja.” Näin työntekijät kuvaavat esihenkilöään Tiina Forsblomia. Forsblom työskentelee eri toimipisteessä kuin suurin osa tiimistä, mutta hänet koetaan silti aidosti läsnä olevaksi.
Hän on luonut työntekijöiden jaksamisen tueksi rakenteita, kuten säännölliset tiimikokouskäytännöt ja mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin. Jos työntekijän työkuorma kasvaa liian suureksi, työtä voidaan jakaa, hetkellisesti vähentää tai järjestellä uudelleen. Myös työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
– Jos joku joutuu hetkeksi jäämään pois työstä, hänen ei tarvitse huolehtia siitä, miten työt hoidetaan, vaan koko tiimi ottaa kopin, Forsblom kertoo.
Työntekijät voivat vaikuttaa työtehtäviinsä ja kohdentaa osaamistaan kiinnostuksensa ja vahvuuksiensa mukaan. Se lisää työn mielekkyyttä ja parantaa asiakastyön laatua.
Tiimissä tehdään säännöllisesti työtyytyväisyyskyselyjä, joiden tulokset käydään huolellisesti läpi. Huomiota kiinnitetään myös yksittäisiin esiin nousseisiin havaintoihin, ei vain kokonaiskuvaan. Tulosten pohjalta laaditaan konkreettiset työhyvinvointisuunnitelmat.
– Työhyvinvointisuunnitelma on hyvä väline seurata työhyvinvointia, mutta vielä paremman kuvan tilanteesta saa keskustelemalla työntekijöiden kanssa, Forsblom sanoo.
Alan myllerrykset, hyvinvointialueen säästöpaineet sekä kasvavat asiakastarpeet ja työmäärä haastavat tiimin jaksamista. Silti he eivät ole lamaantuneet – päinvastoin.
– Tämäkin kertoo siitä, että työyhteisö voi hyvin, Surma-aho ja Lautiainen pohtivat.
– Olemme hyviä ennakoimaan asioita. Esimerkiksi viime syksynä ennakoimme sosiaalihuoltolakiin tulevia muutoksia. Emme vaipuneet epätoivoon vaan lähdimme tekemään vaikuttamistyötä, Lautiainen kertoo.
Johanna Merilä