Terveenä vuorotyössä

Jotta vuorotyö ei sairastuta, vuorot on suunniteltava hyvin. Joustaa pitää, mutta ei liikaa.

Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä Sirpa Hyytiä-Hallenberg saapuu aamupäivän haastatteluun iloisena, vaikka takana ovat vajaat yöunet. Edellisiltana hän teki iltavuoronsa päälle vielä neljä tuntia kirjaamistöitä, joten uneen pääsy venähti.

− Onneksi olen tosi hyvä nukkuja, Sirpa Hyytiä-Hallenberg sanoo.
Hyvät unenlahjat ovat yksi edellytys vuorotyössä jaksamiselle. Hyytiä-Hallenberg on tehnyt vuorotyötä jo kaksikymmentä vuotta ja melkein yhtä kauan myös kolmivuorotyötä yövuoroineen.

Vuorotyö maistuu yhä. Hyytiä-Hallenberg nauttii työaikojensa epäsäännöllisyydestä.

− Voin hoitaa lääkäri- ja kampaamokäyntini virastoaikaan ennen töihin menoa. Aika usein minulla on myös mukavia, kiireettömiä arkiaamupäiviä käytössäni.
Vapaa-ajallaankin Hyytiä-Hallenberg on aktiivinen. Hän toimii Talentia Uusimaan alueyhdistyksen puheenjohtajana ja liittovaltuutettuna. Lisäksi hän edustaa sivutöinään yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

− Näiden lasten asioiden hoitaminen kuten virastokäyntien tekeminen ei onnistuisi kahdeksasta neljään ‑työssä.

Entä ne huonot puolet?

− Elimistön kuormituksen kyllä huomaa. Valvomisen lisäksi vuorotyössä tulee helposti huomaamattaan syötyä epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti, mikä tuo varkain lisäkiloja.

Tässä elämänvaiheessaan Hyytiä-Hallenbergia surettaa eniten oman perheen vähäinen näkeminen. Teini-ikäiset tyttäret ovat usein jo koulussa hänen töihin lähtiessään ja jo nukkumassa hänen tullessaan kotiin.

− Sen sijaan tyttärieni varhaislapsuudessa onnistuimme mieheni kanssa sovittelemaan työmme niin, että saatoimme pitää lapset kolmivuotiaiksi asti kotihoidossa. Siihen vaiheeseen vuorotyö sopi meillä erinomaisesti

Terveenä vuorotyössä

Jotta vuorotyö ei sairastuta, vuorot on suunniteltava hyvin. Joustaa pitää, mutta ei liikaa. Joustoa, lepoa ja ennakoitavuutta Epäsäännöllisestä työrytmistä nauttiminen ja hyvät unenlahjat ovat ihanteellisia henkilökohtaisia ominaisuuksia vuorotyöläiselle.

Työpaikkakin voi tehdä paljon vuorotyöntekijöidensä terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat havainneet työaikajoustot yhdeksi tärkeäksi hyvinvoinnin lähteeksi, mitä työpaikka voi työntekijälleen tarjota, TTL:n Työ ja perhe-elämä ‑ohjelman vetänyt johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner kertoo.
− On tärkeää, että työpaikalla jokaiselle tulee tunne, että hänen muuta elämäänsä arvostetaan joustamalla se, mitä työehtojen puitteissa voidaan, Salla Toppinen-Tanner sanoo.

Vuorotyössä on harvoin mahdollista järjestää etätyötä tai työaikaliukumia, mutta vuorotyössäkin terveyttä palvellaan hyvällä suunnittelulla ja antamalla mahdollisuus vaikuttaa omiin työ- ja loma-aikoihinsa.

− Vuorojen ennakoitavuus on tärkeää. Vuorojen tulee olla riittävän aikaisin tiedossa, jotta muuta elämää voidaan suunnitella töiden mukaisesti, Toppinen-Tanner kertoo.

Hyytiä-Hallenbergin työpaikalla joustaminen ja ennakointi toimii: vuorolistojen suunnittelussa vapaa- ja omatoiveet otetaan mahdollisimman kattavasti huomioon. Vuorolistat laaditaan jopa kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin, kesäaikaan vielä pitemmälle.

Joustavuudessa vaanii kuitenkin sudenkuoppansa: työntekijöiden omat toiveet eivät aina ole terveellisiä, Toppinen-Tanner muistuttaa.
− Suositeltuja palautumis- ja lepoaikoja kannattaisi noudattaa. Lyhyellä aikajänteellä väsymystä ei aina itse tunne, mutta vuosien ja kymmenien vuosien kuluessa vuorotyön terveysriskit kasvavat. Pitkän linjan vuorotyöläisillä on epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu muun muassa kohonnutta rintasyöpäriskiä.

Hyytiä-Hallenberg myöntää, että joustavuus menee Espoon kriisipäivystyksessä joskus terveyssuositusten edelle.
− Pyrkimyksemme on kuitenkin aina katsoa, ettei iltavuoron jälkeen kenellekään tule heti aamuvuoroa ja että yövuoron jälkeen kaikki pitävät vähintään yhden ja mieluiten kaksi vapaapäivää.
Toppinen-Tanner suosittelee vuorolistojen laatijoita tutustumaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kehittämään ”Liikennevalomalliin”. TTL:n asiantuntijat Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen esittävät liikennevalomallissaan selkeät linjat työaikojen kuormittavuustekijöille.
Mallista voi katsoa, menevätkö vuorot pitkällä aikavälillä jonkun kohdalla ”punaiselle” eli liian kuormittaviksi.
− Mallista voi helposti tarkastaa, miten eri pituiset työajat, eri vuorokaudenaikoina tehtävät työt, työstä alautumisen kestot ja mahdollisuudet vapaa-ajan harjoittamiseen vaikuttavat terveyteen, Toppinen-Tanner sanoo.

Tapio Ollikainen

Suosituksia vuorotyön suunnitteluun:

• Säännöllinen ja eteenpäin kiertävä järjestelmä: aamu−ilta−yövuorot−vapaat.
• Riittävä palautumisaika. Työvuorojen välin oltava vähintään 11 tuntia.
• Korkeintaan 8−10 tunnin työvuorot, ja korkeintaan viisi peräkkäistä työpäivää.
• Kolmivuorotyössä tulisi olla vähän peräkkäisiä yövuoroja.
• Työjakson viimeisen yövuoron jälkeen tulisi olla vähintään kaksi vapaapäivää.
• Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää kokoaikaisessa työssä ilman työntekijän toivetta.
• Kerran viikossa tulisi olla vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. (Lähde: TTL)