Nuorilla on kova aikuisennälkä, sanovat kouluvalmentaja Linda Warto ja johtava kuraattori Ida Kilpeläinen.
Yhä useampi yläkoululainen kärsii suorituspaineista, sanovat kouluvalmentaja Linda Warto ja johtava koulukuraattori Ida Kilpeläinen. Ne johtavat usein ahdistukseen ja poissaoloihin.
– Oppilas saattaa jäädä kotiin valmistautumaan kokeisiin tai ei pysty ahdistuksen vuoksi tulemaan kouluun koepäivänä. Jopa seitsemäsluokkalaisilla on paineita siitä, pääsevätkö he jatko-opiskelemaan, Kilpeläinen kertoo.
Kilpeläinen ja Warto työskentelevät Tampereella Kaarilan koulutalossa, jossa sijaitsevat Kaarilan koulun 5.–9. luokat. Oppilaista noin 400 on yläkoululaisia.
– Nuoret ajattelevat tosi pitkälle. He haluavat, että heillä on hyväpalkkainen työ. Monet kokevat, että jos yksi koe menee penkin alle, koko tulevaisuus meni siinä, Warto kuvaa.
Lukiolaisten uupumuksesta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta Kilpeläisen mukaan myös osa yläkoululaisista käyttää opiskeluun niin paljon aikaa, etteivät he saa riittävästi unta. Lisäksi osa heistä vielä harrastaa tavoitteellisesti urheilua tai musiikkia, Kilpeläinen kertoo.
– Monet tulevat tänne alakoulusta hyvillä numeroilla ja olettavat, että ne pysyvät täällä automaattisesti yhtä hyvinä, vaikka yläkoulu on ihan eri maailma aineenopettajineen, Warto sanoo.
Numerot voivat pudota yläkoulussa rajustikin, ja se saattaa lisätä ahdistusta, Kilpeläinen toteaa. Kohtuuttomat suorituspaineet voivat johtaa ahdistuksen ja uupumuksen lisäksi muun muassa syömishäiriöihin.
Maailmantilanne lisää nuorten ahdistusta
Tampereen kouluissa on käytössä Wilma Noti -palvelu, joka seuraa oppilaiden poissaoloja ja ilmoittaa myös huoltajille, jos niitä alkaa kertyä liikaa.
– Kotona ei aina välttämättä ymmärretä nuorten ahdistuneisuutta. Nuoret kertovat, että vanhemmat saattavat sanoa heille, että pitääkö sinut kantaa kouluun, Kilpeläinen sanoo.
– Nuoren tunne on silti todellinen, vaikka vanhemmista se kuulostaisi absurdilta, Warto lisää.
Suorituspaineiden lisäksi yläkoulua käyvien nuorten ahdistusta lisäävät maailmantilanne ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet, Kilpeläinen ja Warto kertovat.
– Nuoret näkevät samat uutisotsikot kuin aikuisetkin, mutta he eivät osaa asettaa niitä mittasuhteisiin, vaan ovat heti painamassa paniikkinappulaa, he sanovat.
Wartosta on tärkeää, että ahdistuksesta kärsivä nuori edes yrittää osallistua opetukseen, sillä turvallinen ja vaiheittainen altistus aikuisen tuella on yksi osa ahdistuksen hoitoa.
– Se on yhtä nuorallakävelyä, etten puske nuorta yli omien voimavarojensa, mutta kannustan häntä kuitenkin eteenpäin.
Jos luokassa oleminen ei onnistu, nuorella on lupa lähteä kesken tunnin Warton luokse.
Koulupoissaolojen kitkemiseksi Kilpeläinen ja Warto työskentelevät nuorten, vanhempien, opettajien, erityisopettajien, luokanohjaajien, koulupsykologin ja terveydenhoitajan kanssa.
– Kun alamme avata koulupoissaolon syitä ja vaikuttimia, nousee esiin asioita, joihin on paljon muita keinoja kuin se, että oppilas lähtee kotiin kesken koulupäivän, Kilpeläinen toteaa.
Jo pelkkä istumapaikan vaihtaminen luokassa voi auttaa, hän sanoo.
Jokelan tapahtumat johdattivat uralle
Kuraattorin työ on aina ollut yksi Ida Kilpeläisen toiveammateista. Tuusulan Jokelassa vuonna 2007 tapahtuneiden koulusurmien myötä hänelle kirkastui, että hän haluaa auttaa työkseen.
– Olen kotoisin Keravalta, ja meidänkin lukiossamme oli opiskelijoita Jokelasta. Ajattelin tuolloin, että kunpa voisin olla auttamassa lapsia ja nuoria, ettei mitään tuollaista tapahtuisi.
Lukion jälkeen Kilpeläinen työskenteli vuoden henkilökohtaisena avustajana ja aloitti sitten lähihoitajaopinnot. Toisena opiskeluvuonna hän suoritti sosiaalityön perusopinnot avoimessa yliopistossa ja alkoi valmistautua pääsykokeisiin.
– Kun pääsin opiskelemaan sosiaalityötä, tajusin, että se on minun juttuni. Sosiaalityö ei ollut se, mitä opo suositteli. Se löytyi lähihoitajaopintojen kautta.
Kandiin asti Kilpeläinen opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Ensimmäisen kahden kuukauden mittaisen harjoittelunsa hän suoritti koulukuraattorina Tampereella.
– Harjoittelussa sain tavata oppilaita itsenäisesti. Se vahvisti toivettani päästä joskus työskentelemään koulukuraattorina.
Koulussa on tärkeää olla opettajan lisäksi muitakin aikuisia.
Maisteriopinnot Kilpeläinen suoritti Tampereella ja työskenteli samalla lastensuojelun avohuollossa. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2018. Pian valmistumisensa jälkeen Kilpeläinen sai puolen vuoden sijaisuuden kolmen tamperelaisen alakoulun kuraattorina.
Sijaisuuden jälkeen Kilpeläinen palasi runsaaksi puoleksi vuodeksi lastensuojelun avohuoltoon, kunnes Kaarilan koulussa tuli auki vakituinen koulukuraattorin paikka vuonna 2019.
Vuodesta 2021 Kilpeläinen on työskennellyt johtavana kuraattorina.
Pioneerityötä koulusosionomina
Linda Warto haaveili alun perin luokanopettajan työstä, mutta koska opiskelupaikka jäi saamatta, hän hakeutui sosionomikoulutukseen ryhtyäkseen varhaiskasvatuksen opettajaksi.
– Ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa, viikkoa ennen suuntautumisen valitsemista päätin, että haluankin tehdä töitä sosiaalialalla, koska kuulin eräällä luennolla koulusosionomeista.
Warto selvitti, mitä koulusosionomi tekee ja alkoi suunnata opintojaan sitä kohti. Hän muun muassa hankki harjoittelupaikan Tampereen kaupungilta, koska se oli edelläkävijöitä koulusosionomien palkkaamisessa ja työnkuvan kehittämisessä.
– Opinnäytetyöni käsittelee alakouluikäisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämistä luokassa, Warto kertoo.
Hän valmistui sosionomiksi vuonna 2019 Turun ammattikorkeakoulusta. Puoli vuotta valmistumisensa jälkeen Warto valittiin kouluvalmentajaksi Kaarilan kouluun.
– Kyseessä oli uusi tehtävä. Sain tehdä täällä pioneerityötä.
Warto on koululla joka päivä kahdeksasta puoli neljään. Oppilaat käyvät hänen juttusillaan välitunneilla ja tunneilla. Warto on mukana myös oppilaspalavereissa, oppilaskunnan hallituksen kokouksissa ja tukioppilaskoulutuksissa.
– Järjestän ryhmäytystä seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisille ja tuen yhdeksäsluokkalaisia ysigaalan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Lisäksi Warto kutsuu nuorten kanssa toimivia tahoja esittäytymään kouluun. Siellä on vieraillut väkeä muun muassa Nettinuorisotalo Netarista, Nuorten ehkäisevän huumetyön yhdistys YAD ry:stä ja SPR:n turvatalosta. Warto työskentelee myös Kaarilan koulun kiusaamisen vastaisessa Haavi-tiimissä.
Tulijoita riittää
Kouluvalmentajan työ tukee nuoren ja kuraattorin välistä työskentelyä, Ida Kilpeläinen sanoo.
Linda Warto tapaa nuoria useimmiten ilman ajanvarausta koulussa ja sosiaalisessa mediassa.
– Tuen nuoria arjen asioissa kuraattorikäyntien välissä. Voin esimerkiksi tulla heitä vastaan koulun ovelle tai saattaa tunnille. Joskus myös pelkkä juttuhetki kanssani auttaa, Warto kertoo.
Jos hän huomaa, että nuori hyötyisi säännöllisemmästä ja suunnitellummasta tuesta, hän ohjaa nuoren kuraattorille tai tarvittaessa jollekulle muulle opiskeluhuollon asiantuntijalle.
– Saatan lähteä myös nuoren tueksi, kun hän tapaa kuraattorin ensimmäisen kerran.
Kuraattorityöskentely perustuu oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin. Kilpeläinen tapaa nuoria oppitunnin ajan kerrallaan.
– Tulijoita on. Työpäiväni ovat todella kiireisiä. Tapaamisilla työskentelen oppilaiden kanssa ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja käyttäytymiseen liittyvien teemojen parissa.
Nuoret ovat todella aikuisennälkäisiä.
Kilpeläinen varaa tapaamiseen tunnin, koska sen jälkeen hän tarvitsee aikaa tapaamisen kirjaamiseen. Kouluvalmentajalla kirjaamisvelvoitetta ei ole.
– Jotkut asiakassuhteet kestävät muutaman tapaamiskerran, jotkut koko lukuvuoden tai pidempään. Jos nuorella on mielialapulmia, ohjaan hänet pääsääntöisesti koulupsykologille.
Yksilötapaamisten lisäksi Kilpeläinen tapaa nuoria myös pienissä ryhmissä. Lisäksi hän pitää nuorille oppitunteja kiusaamisen eri muodoista ja stressin hallinnan keinoista yhteistyössä opettajien, opinto-ohjaajien, muun opiskeluhuoltohenkilöstön tai kouluvalmentajan kanssa.
Nuoret tarvitsevat luottoaikuisia
Kilpeläisen ja Warton mukaan on todella tärkeää, että koulussa on opettajien lisäksi muitakin aikuisia, joihin nuoret voivat tarvittaessa tukeutua.
– Opettajat ovat usein kiireisiä. Luokanohjaajat eivät näe luokkansa oppilaita joka päivä, ja aina nuoren ja opettajan kemiat eivät kohtaa, he sanovat.
Silläkin on merkitystä, että kuraattori ei ole koulussa opettajastatuksella, Kilpeläinen toteaa, sillä hän kuraattorina ei arvioi nuoren osaamista, kuten opettajat.
– Nuoret ovat todella aikuisennälkäisiä. He tarvitsevat luottoaikuisia, koska kaikki nuoret eivät halua kertoa kaikista asioistaan omille vanhemmilleen, Kilpeläinen ja Warto kertovat.
Heidän mukaansa sosiaalinen media osaltaan vain lisää nuorten tarvetta keskustella aikuisten kanssa, koska somessa nuoret ovat tekemisissä lähinnä vain keskenään.
– Nuoret elävät sosiaalisessa maailmassa, ja se muuttuu niin nopeasti, että valveutuneidenkin vanhempien on vaikea pysyä kartalla.
Aikuisennälkä näkyy esimerkiksi siinä, että nuorilla on tarve perinteiselle keskustelulle aikuisen kanssa, Warto kertoo. Välillä he haluavat jutella Warton kanssa herkistä ja vaikeista asioista, kuten miten jättää poika- tai tyttöystävä tai mitä suostumus oikeasti tarkoittaa. Toisinaan nuoret haluavat kertoa hänelle omia kuulumisiaan.
– Joku poika saattaa tulla perjantaina kertomaan, että hän on tutustunut yhteen tyttöön ja huomenna he menevät leffaan. Maanantaina sitten kysyn nuorelta, miten meni.
Meeri Ylä-Tuuhonen
