Tuula Nummela työskentelee sosiaalikuraattorina Puolustusvoimilla.
”Työympäristöni on sosiaalialan kentällä hyvin omaleimainen. Työskentelen varusmiesten sekä palkattuun henkilökuntaan kuuluvien sotilaiden ja siviilien kanssa.
Puolustusvoimien päätehtävänä on kouluttaa poikkeusolojen joukkoja. Maanpuolustuksellinen näkökulma on työssä vahvasti läsnä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaation etu menee yksilön edun edelle. On ajateltava kokonaisuutta myös yksittäisissä asiakastilanteissa.
Meitä sosiaalikuraattoreita on Puolustusvoimilla reilu parikymmentä. Itse olen Rannikkolaivaston ainoa kuraattori, mutta kollegoiden kanssa teemme tiiviisti yhteistyötä ja apua on aina saatavilla. Rannikkolaivasto toimii kahdella paikkakunnalla. Virkapaikkani on Turussa, Pansion tukikohdassa. Välillä työ vie myös Kirkkonummen Upinniemeen toiseen tukikohtaamme.
Olen työskennellyt Puolustusvoimien palveluksessa vuodesta 2007 lähtien. Aloitin Suomenlahden meripuolustusalueella eli nykyisessä Rannikkoprikaatissa.
Sieltä siirryin maavoimille Porin prikaatiin, jossa työskentelin ensin kansallisella puolella ja myöhemmin myös kriisinhallintahenkilöstön sosiaalikuraattorina. Nykyisessä tehtävässäni Rannikkolaivastossa aloitin yhdeksän vuotta sitten.
Olennaista työssäni on hyvä kohtaamisen taito.
Puolustusvoimilla nautin työn monipuolisuudesta sekä inspiroivasta työympäristöstä. Koskaan en voi aamulla töihin tullessani olla varma siitä, mitä päivä tuo tullessaan. Työ tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää ja laajentaa omaa osaamistani.
Ensimmäiseltä koulutukseltani olen sosionomi, myöhemmin jatkoin opiskeluja sosiaalityöntekijäksi. Ennen Puolustusvoimiin siirtymistä työskentelin aikuissosiaalityössä Turussa ja Kouvolassa, jossa erityisenä kohderyhmänäni olivat alle 25-vuotiaat nuoret aikuiset.
Tämä tehtävä antoi erinomaista pohjaa ja valmiuksia sosiaalikuraattorin työhön. Nuorten aikuisten kanssa on hienoa ja antoisaa työskennellä.
Työssä on vahvasti läsnä toivo sekä luottamus tulevaisuuteen. Tämä on myös aitiopaikka kohdata kokonaisia ikäluokkia, ja nähdä läheltä heidän kasvuaan ja kehitystään.
Työni on hyvin vaihtelevaa ja vaatii monipuolista osaamista. Sen ytimessä on varusmiespalvelusta suorittavien sekä Rannikkolaivaston henkilökunnan sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukeminen.
Olennaista työssäni on hyvä kohtaamisen taito. Jokainen asiakas tulisi kohdata kokonaisvaltaisesti yksilönä.
Empatia ja joustavuus ovat myös työssäni tärkeitä taitoja. Monipuoliseen työnkuvaan kuuluvat sekä toimistopäivät että merellä olo joukkojen mukana.
Fyysinen toimintakyky tukee omaa työssä jaksamistani, ja huolehdinkin siitä liikkumalla vapaa-ajalla aktiivisesti. Liikunta on minulle myös keino nollata ajatuksia ja irtaantua työasioista.
Työnantajana Puolustusvoimat kannustaa liikkumaan, ja mahdollistaa säännölliset fyysisen toimintakyvyn testit myös meille siviileille. Työskentely merellä ja pidemmät poissaolot vaativat suunnitelmallisuutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.
Monille varusmiespalveluksen aloittaminen on iso muutos ja hyvin erityinen elämänvaihe.
Organisaation etu menee yksilön edelle.
Osa on ehkä ensimmäistä kertaa pidempään pois kotoa, ja uusi päivärytmi sekä vähäinen yksityisyys vaativat sopeutumista. Tämä saattaa kuormittaa.
Sosiaalikuraattorilta saa apua matalalla kynnyksellä. Minulle voi soittaa tai laittaa sähköpostia, mutta saa täällä varuskunta-alueella tulla vetämään hihastakin, tai koputtaa ovelle.
Tärkeä työmuoto tässä tehtävässä on yksilöohjaus, jossa korostuvat palvelukseen sopeutumiseen sekä hyvinvointiin liittyvät teemat. Teen myös palveluohjausta, ja olen tukena esimerkiksi kotiutuvien varusmiesten asunnon etsimisessä sekä jatkosuunnitelmien tekemisessä.
Uusien varusmiesten aloittaessa pidän kaikille yhteisiä oppitunteja, joissa kerron palveluista ja siitä, mikä roolini sosiaalikuraattorina varuskunnassa on.
Samoin varusmiespalveluksen päättyessä varusmiehille pidetään kotiutusoppitunti, jossa käydään läpi esimerkiksi erilaisia opiskeluvaihtoehtoja ja opiskelemaan hakemista, työnhakua ja työllistymistä sekä erityisesti heitä koskettavia sosiaaliturvaetuuksia.
Kaikkia varusmiehiä en kuitenkaan tapaa välttämättä koskaan henkilökohtaisesti, vaan monille riittävät nämä yhteiset tapaamiset. Työni vaatii myös hyviä pedagogisia taitoja.
Toimin myös tilanteen niin vaatiessa henkilökunnan työyhteisösovittelijana, ja kuulun joukko-osaston psykososiaalisen tuen ryhmään poikkeavien tilanteiden varalta.
Näen oman työni tiiviinä osana laajempaa kokonaisuutta. Vaikka edustan omaa ammattikuntaani Rannikkolaivastossa yksin, koen, että osaamistani hyödynnetään monipuolisesti, ja työyhteisö ymmärtää mielestäni hyvin sosiaalikuraattorin työn merkityksen.
Parasta työssäni on saada tehdä yhteistyötä lukuisten erilaisten ammattilaisten kanssa. Tärkeitä verkostoja työssäni ovat esimerkiksi varuskunnan terveysaseman henkilöstö ja sotilaspastori. Tilanteissa, joissa varusmiespalvelus keskeytyy ennenaikaisesti, myös etsivä nuorisotyö on keskeinen yhteistyötaho.
Laivastossa on myös paljon erilaisia juhlaperinteitä, joissa saan sosiaalikuraattorina olla mukana. Ilmapiiri on positiivinen ja yhteenkuuluvuus vankkaa. Olemme kaikki samassa veneessä, ja täällä elää ja voi hyvin kaveria ei jätetä -mentaliteetti.
Vaikka työ on haastavaa ja hyvinkin itsenäistä, se myös palkitsee. Oma työnohjaus on myös tärkeä tuki arjessa.
Työtäni ohjaavat tarkat normit ja ohjeet.
Eräs työni erityispiirre on myös se, että en tee itse varsinaisia päätöksiä. Puolustusvoimat toimii linjaorganisaation mukaisesti, ja minun tehtäväni on tehdä tarvittaessa lausuntoja asiakkaiden tilanteista, ja tuoda esiin sosiaalityön näkökulmaa päätöksenteon tueksi.
Työtäni ohjaavat tarkat normit ja ohjeet, jotka antavat selkänojaa ja helpottavat työn tekemistä.
Nykyinen haastava yhteiskunnallinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutokset näkyvät työssäni oikeastaan siten, että Puolustusvoimien tehtävää eikä varusmiespalveluksen tärkeyttä juurikaan kyseenalaisteta.
Tämä luo omalle työlleni otolliset lähtökohdat. Meillä Rannikkolaivastossa on hyvin motivoitunut yhteisö, jossa kaikki tietävät oman roolinsa.
Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen työpaikka, ja saan oppia edelleen jatkuvasti uutta.”
Tiina Pitkänen
